keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Tverissäkin käännetään



Tverin alueella Venäjän federaatiossa asuu edelleen joukko karjalaisia, joiden esi-isät muuttivat itään Käkisalmen Karjalasta 1600-luvulla. Karjalan kieli on säilynyt Tverissä nykypäivään saakka, mutta tällä hetkellä kieli on samanlaisessa uhanalaisessa tilanteessa kuin muuallakin. Tverissä puhuttava karjalan kieli kuuluu varsinaiskarjalan etelämurteisiin, mutta siihen on kehittynyt neljän sadan vuoden aikana myös omia piirteitä. Lisää tietoa Tverin karjalaisista voi saada vaikkapa Tverinkarjalaisten ystävät ry:n sivuilta (http://www.tverinkarjala.fi/Tveri.html). Karjalan kielen eri muodoista antaa yleiskuvat Kotimaisten kielten keskuksen seuraava sivu: http://www.kotus.fi/murteet/suomen_sukukielet/karjalan_kielet.

Joensuun yliopistolla kuultiin eilen ja tänään kaksi kiinnostavaa vierailuluentoa, kun Ljudmila Gromova kertoi karjalan kielen tilanteesta Tverin alueella ja esitteli myös tverinkarjalaksi ilmeistyneitä julkaisuja. Luentojen aikana tuli selvästi esille se, millä tavoin kääntäminen on ollut mukana kirjakielen kehittämisen eri vaiheissa. Jo 1800-luvun alussa käännettiin Matteuksen evankeliumi karjalaksi. 1930-luvulle sijoittui Neuvostoliiton aikainen kirjakielen kehittämisvaihe, jolloin karjalaksi käännettiin poliittisia tekstejä mutta myös venäläistä korkeakirjallisuutta. Tämä kausi jäi kuitenkin poliittisten suunnanmuutosten vuoksi lyhyeksi, ja karjalan kielen kirjallinen käyttö tyrehtyi vuosikymmenten ajaksi. (Tästä karjalan kielen vaiheesta voi lukea tarkemmin Esa Anttikosken lisensiaatintutkimuksesta: http://reocities.com/athens/4280/lisuri6.html.)



Uudelleen tverinkarjalaa on ruvettu kirjoittamaan karjalan kielen elvytysprosessin myötä vuodesta 1989 lähtien. Nykyisessä elvytystyössäkin kääntäminen on mukana monella tavalla. Tverinkarjalaksi on mm. julkaistu suomenkielisten lastenkirjojen käännöksiä ja osia Raamatusta. Lisäksi on julkaistu useita kaksikielisiä teoksia, joissa kielipareina ovat suomi ja tverinkarjala tai venäjä ja tverinkarjala, ja näiden kirjoittamiseen on epäilemättä sisältynyt kääntämistä suuntaan tai toiseen.  Tverissä ilmestyy myös kaksikielinen (karjala ja venäjä) sanomalehti Karielan Šana, jossa julkaistut tekstit ovat osaksi käännöksiä.


Tverinkarjalaisten tilanne osoittaa omalta osaltaan sen, että kääntämisellä on tärkeä merkitys sekä kirjakielen kehittämisessä että kielen nykyaikaisessa elvytystyössä. Kääntäjien tekemä työ on todella arvokasta.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti