perjantai 24. huhtikuuta 2015

Kiännä! ja Kontu esittäytyivät

Kiännä!- ja Kontu-hankkeet osallistuivat huhtikuun alkupuolella Helsingissä pidettyyn Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumiin, josta Ilja Moshnikov jo kertoikin omia kokemuksiaan tässä blogissa. Hankkeet tekivät yhteisen posteriesitelmän eli seinälle kiinnitettävän julisteen. (Posterin voi ladata pdf-muodossa täältä.)

Symposiumin teemana olivat kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt, ja tämä aihe antoi paljon mietittävää karjalan kielen näkökulmasta. Symposiumissa oli selvimmin esillä kääntäminen niin sanottujen suurten kielten välillä, jolloin kielet ovat elinvoimaisia, niillä ilmestyy runsaasti monenlaista kirjallisuutta ja asiatekstejä ja kääntäjillä on käytettävissä monenlaisia apuvälineitä. Meidän hankkeittemme näkökulma kääntämisestä pienelle uhanalaiselle kielelle oli selvästi sivussa käännöstieteen tutkimuksen valtavirrasta. Symposium osoitti selvästi, että Kiännä!- ja Kontu-hankkeiden tekemälle tutkimukselle on tarvetta käännöstieteen kentällä.

Karjalaksi kääntävä on aivan erilaisessa tilanteessa kuin vaikkapa englannista suomentava tai venäjästä ruotsintava kääntäjä. Karjalaksi kääntävä ei voi kääntää ammatikseen, vaan kääntäminen tapahtuu pääasiassa muun työn ohessa ja usein myös vapaaehtoispohjalta. Kääntämisen apuvälineitä kuten käännösohjelmia tai sähköisiä sanakirjoja ei ole olemassa joko lainkaan tai ei ainakaan yhtä runsaasti. Karjalan kielen kirjoitettu historia on lyhyt ja kirjakielen kehittäminen on edelleen meneillään, ja käytännössä jokainen kääntäjä osallistuu karjalan kielen sanastotyöhön, uusien ilmausten luomiseen ja kielen normien muodostamiseen tai vahvistamiseen.

Toisaalta pienuus on myös voimavara: karjalankielisten kirjoittajien ja karjalaksi kääntävien joukko on pieni ja tekijät tuntevat toisensa, joten käännöskysymyksistä voi neuvotella muiden kielen tuntijoiden kanssa. Lisäksi karjalaksi kääntävät ovat usein kieliaktivisteja, joiden omakohtaisen päämääränä on pitää karjalan kieli elävänä ja myös nyky-yhteiskuntaan soveltuvana kielimuotona.

Eräs symposiumin esitelmistä käsitteli suomenkielistä Petroskoissa ilmestyvää Karjalan Sanomat -lehteä (Jukka Mäkisalo, Hannu Kemppanen & Anna Saikonen). Tutkimuksessa oli verrattu Karjalan Sanomien venäjästä suomeksi käännettyjä tekstejä saman lehden suoraan suomeksi kirjoitettuihin juttuihin sekä suomalaiseen sanomalehti Karjalaiseen. Yksi kiinnostava tutkimustulos oli se, että Karjalan Sanomien käännöstekstien sanasto oli monipuolisempaa kuin suomeksi kirjoitettujen lehtitekstien. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että kääntäminen voi rikastaa sellaista vähemmiöstökieltä, jolla ei ole muuten paljon käyttömahdollisuuksia. Petroskoin suomi on juuri tällaisessa tilanteessa, sillä sitä ei Venäjän Karjalassa enää paljon kuulla puhuttuna kielenä.
Samalla tavoin kääntäminen voi olla kielen rikkautta ja elinvoimaa lisäävä tekijä myös karjalan kielen elvytystyössä. Kiännä!-hankkeessa on jo tähän mennessä saatu nähdä, että Ylen uutisten kääntäminen suomeksi vaatii välillä sanastotyötä, kun suomalaisen yhteiskunnan sanastoa sovitetaan karjalan kieleen. Välillä kääntäjä joutuu myös luomaan uudissanoja, usein neuvotellen asiasta muiden karjalankielisten kanssa. Uutisten käännöksistä ja kääntämisestä saamme varmasti kuulla myöhemmin lisää tässä blogissa.

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Midä kiändämizel voibi pellastua?


Kiännä-tutkimusprojektan tutkijannu minul puutui kävvä 10–11. sulakuudu Kiändämizen tutkimuksen simpoziumah. Tänä vuon simpoziumu järjestettih Helsingis da on merkittävy, gu tulien vuon kiändämizen tutkijat, opastajat, opastujat da alal ruadajat kiändäjät kerävytäh Jovensuuh. Uskon, gu Kiännä-projektu silloi ezittäy omii enzimäzii tutkimustuloksii da suavutuksii. Meijän piäruavonnu on kačella juuri karjalakse kiändämisty. Iče oman tutkimuksen aihiennu on karjalan kielen käyttyö internetas da yksi nägökulmis on juuri karjalakse kiändämine, sendäh simpoziumah lähtemine oli aijankohtaine.

Enzimäzekse, jo hätken enne tädä matkua, olen miettinyh, ongo karjalan kieles vastinehtu suomen sanoile 'tulkki' da 'tulkkaus'. Sen verran harvah pagizemmo suullizes kiändämizes karjalan kieleh liittyjen, ga ei ni juohtu mieleh, ongo karjalas omua vastinehtu, vikse ei ole. Gu tullou midä ajatustu mieleh, tänne kommentoih voibi kirjuttua. Minun tiedämäl sana 'tulkki' on germuanistu alguperiä da se tuli suomen kieleh ruočin kielen kauti. Viros da pohjassaames on samua alguperiä olijat sanat: 'tolk' da 'dulku'. Vikse ven'an verbi 'толковать' sežo liittyy sih kandah. Ollougo muga, gu tämä germuanine vaikutus ei yldynyh karjalassah, karjalan kieles ei ole omua vastinehtu da pidäy paista vai suullizes kiändämizes da kiändäjis.

Simpoziumal kuundelin äijy ezitelmiä kui kirjallizes mugai suullizes kiändämizes. Nägyy, gu kiändämizen tutkimus on kehitynnyh tiijonala. Kaikis syväindyliikuttai oli, onnuako, enzimäine plenuaruezitelmy, kuduas kanadalaine Lori Thicke saneli Kiändäjät ilmai rajoi -yhtistykses (Translators without borders). Yhtistykseh kuulujat kiändäjät ilmai palkua luajitah kiännöksii da omal ruavol autetah hiäs olijua rahvastu, ezimerkikse gumanitarizen avun yhtevykses. Ei vois uskuo, ga kiändämine toven voi pellastua hengen: vierahal kielel kirjutettu tiedo (ezimerkikse, kui pidäy juvva rohtuloi) hädätilandehes olijale rahvahale ainos pidäy kiändiä heijän omah kieleh. Järjestö ruadau enimyölleh Afrikas, ga i toizis kohtis sežo, kus vai on roinnuhes midä pahua kataklizmua libo kulgutaudiloi. Yhtelläh mones toizes ezitelmäs kuulin, gu kiändämine voi pellastua da pellastau hädätilandehes olijua kieldygi.

Toizes plenuaruezitelmäs professoru Kaisa Koskinen pagizi monikielizis rahvahankeskizes kiännöstoimindas. Meile puaksuh ei tule mieleh, min verran argielaijas meile pidäy kiändiä tieduo kieles toizeh. Kiändämine korostuu nygyaigazes elokses, da se on kehittymäs eri puolih. Ammattillizen kiännöstoimindan rinnal on ainos olluh ei-ammattillinegi. Minun mieles, pienien kielien yhtevykses juuri tämä ei-ammattilline kiändämine korostuu: kieliaktivistat, opastajat, toimittajat da äijät muut ollah kiändäjät. Kiändämizen ližäkse joudaval aigua, ezimerkikse, pienel kielel pagizijal puaksuh pidäy eččie mittumuatahto sanua, kudamua häi ei tiijä omal kielel libo kudamua omal kielel ei vie ole. Sit ei ole nimidä pahua, sanasto on aiven kehittymäs da kielenkäyttäjät iče kehitetäh da keksitähgi uuzii sanoi. Tämä korostau sidä, gu kiännettylöil tekstoil on suuri arvo: paiči pättävän sanan eččimisty tekstu pidäy olla selgei da ellendettävy. Kiännökset autetah kielen kehittämisty.

#KoneenSäätiö#Rohkeatekijä  

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Yle uudizet karjalakse: ylen hyvä!


Päivännouzu-Suomen yliopistos 27.3.2015 pietys seminuaras, kuduan nimi oli ”Kiännä da elvytä. Kiändämine pienien kielien da kul’tuuroin vastavundas” minun ezitelmän teemannu oli ”Yle uudizet karjalakse: ylen hyvä!” Valličin aihien nimekse juuri moizen sendäh, gu ylen täs voibi ellendiä kahteh luaduh: Yle:n hyvä da ylen ’oikein’ hyvä. Mindäh Ylen hyvä!? Sendäh gu olen suannuh äijän pozitiivistu työndyö (suom. palautetta). Sendäh gu uudizet on otettu vastah ylen hyvin. Täs erähät mielipidehet da toivomukset, kuduat toistutah äijäs työnnös:

·         Nämmii uudizii jo hätken vuotettih

·         Uudizet muamankielel ollah tärgiet

·         Nygöi pidäs suaja tv-uudizet karjalakse

·         Hyvä olis suaja radivoh dai tv:h karjalankielisty pagizutteluu

Yle uudizii karjalakse kuunnellah da lugietah suomelazetgi, kel ei ole karjalazii juurii. Sugukieldy voibi ellendiä! – nenga kirjutti yksi suomelaine erähän kirjutuksen kommentas. Muga se ongi! Hyvä vai on tiediä karjalan da suomen kielien riskisanat, kuduat vietäh haireheh. Täs erähät niilöis oman kontekstanke:

suom. Moni voitti jännityksensä

karj. Äijät voitettih oma särižys


suom. Hän lupasi

karj. Häi uskaldi

 
suom. 3D-tekniikalla valmistetut silmälasit

karj. 3D-tehniekal varustetut očkat


Yle uudizet karjalakse roitah kiändämäl. Suan Ylelpäi valmehet uudizet da kiännän net karjalakse. Kiändämine on tärgei dielo pienen kielen elvyttämizes da vie tärgiembi – sen kehittämizes. Nygyaigahizien uudizien kiändämine karjalakse ozuttau kielen rikkahuttu da vägie: kai voibi kiändiä karjalakse, ei pie rajoittuo nimittumih tiettylöih aihieloih. Karjalan kielen sanasto on bohattu. Se nägyy ezimerkikse kielen sinounimois:


rikas – bohattu

kirju – kniigu

järjestiä – organizuija

Puaksuh duumaičen kiändäjes, mittustu sinounimua käytän. Konzu sanastu ei lövvy, otan laihinakse suomen libo ven’an kielespäi. Muga tuldih karjalan kieleh suomen kielespäi sanat rakendelmu da puutaloikorteli. Nämmä sanat ollah lainattu karjalan kielen siändölöin mugah, mugavutettu kieleh. Ližäkse samastu kandua olijua sanua on jo karjalan kieles, ei vai olluh juuri nämmii sanoi. Moine laihinakse otandu ei olluh liijakse vaigei. Vaigiembi oli piättiä, otammogo karjalan kieleh sanan bändi. Sih näh kyzyin jo muuzikkuspecialistua, Santtu Karhuu. Häi ezmäi juohatti sanan joukkoveh, ga kontekstan tiijustettuu sanoi, gu bändi täs on parembi. Sit jo jällespäi Natalja Sinitskajalpäi kuulin tärgiet sanat: ”Bändin jyttyzet sanat pidäy ottua kieleh vältämättäh, sendäh gu net ollah nygyaigahizet, niidy tietäh nuoret, kudamis rippuu kielen tulevažus.”