tiistai 14. huhtikuuta 2015

Midä kiändämizel voibi pellastua?


Kiännä-tutkimusprojektan tutkijannu minul puutui kävvä 10–11. sulakuudu Kiändämizen tutkimuksen simpoziumah. Tänä vuon simpoziumu järjestettih Helsingis da on merkittävy, gu tulien vuon kiändämizen tutkijat, opastajat, opastujat da alal ruadajat kiändäjät kerävytäh Jovensuuh. Uskon, gu Kiännä-projektu silloi ezittäy omii enzimäzii tutkimustuloksii da suavutuksii. Meijän piäruavonnu on kačella juuri karjalakse kiändämisty. Iče oman tutkimuksen aihiennu on karjalan kielen käyttyö internetas da yksi nägökulmis on juuri karjalakse kiändämine, sendäh simpoziumah lähtemine oli aijankohtaine.

Enzimäzekse, jo hätken enne tädä matkua, olen miettinyh, ongo karjalan kieles vastinehtu suomen sanoile 'tulkki' da 'tulkkaus'. Sen verran harvah pagizemmo suullizes kiändämizes karjalan kieleh liittyjen, ga ei ni juohtu mieleh, ongo karjalas omua vastinehtu, vikse ei ole. Gu tullou midä ajatustu mieleh, tänne kommentoih voibi kirjuttua. Minun tiedämäl sana 'tulkki' on germuanistu alguperiä da se tuli suomen kieleh ruočin kielen kauti. Viros da pohjassaames on samua alguperiä olijat sanat: 'tolk' da 'dulku'. Vikse ven'an verbi 'толковать' sežo liittyy sih kandah. Ollougo muga, gu tämä germuanine vaikutus ei yldynyh karjalassah, karjalan kieles ei ole omua vastinehtu da pidäy paista vai suullizes kiändämizes da kiändäjis.

Simpoziumal kuundelin äijy ezitelmiä kui kirjallizes mugai suullizes kiändämizes. Nägyy, gu kiändämizen tutkimus on kehitynnyh tiijonala. Kaikis syväindyliikuttai oli, onnuako, enzimäine plenuaruezitelmy, kuduas kanadalaine Lori Thicke saneli Kiändäjät ilmai rajoi -yhtistykses (Translators without borders). Yhtistykseh kuulujat kiändäjät ilmai palkua luajitah kiännöksii da omal ruavol autetah hiäs olijua rahvastu, ezimerkikse gumanitarizen avun yhtevykses. Ei vois uskuo, ga kiändämine toven voi pellastua hengen: vierahal kielel kirjutettu tiedo (ezimerkikse, kui pidäy juvva rohtuloi) hädätilandehes olijale rahvahale ainos pidäy kiändiä heijän omah kieleh. Järjestö ruadau enimyölleh Afrikas, ga i toizis kohtis sežo, kus vai on roinnuhes midä pahua kataklizmua libo kulgutaudiloi. Yhtelläh mones toizes ezitelmäs kuulin, gu kiändämine voi pellastua da pellastau hädätilandehes olijua kieldygi.

Toizes plenuaruezitelmäs professoru Kaisa Koskinen pagizi monikielizis rahvahankeskizes kiännöstoimindas. Meile puaksuh ei tule mieleh, min verran argielaijas meile pidäy kiändiä tieduo kieles toizeh. Kiändämine korostuu nygyaigazes elokses, da se on kehittymäs eri puolih. Ammattillizen kiännöstoimindan rinnal on ainos olluh ei-ammattillinegi. Minun mieles, pienien kielien yhtevykses juuri tämä ei-ammattilline kiändämine korostuu: kieliaktivistat, opastajat, toimittajat da äijät muut ollah kiändäjät. Kiändämizen ližäkse joudaval aigua, ezimerkikse, pienel kielel pagizijal puaksuh pidäy eččie mittumuatahto sanua, kudamua häi ei tiijä omal kielel libo kudamua omal kielel ei vie ole. Sit ei ole nimidä pahua, sanasto on aiven kehittymäs da kielenkäyttäjät iče kehitetäh da keksitähgi uuzii sanoi. Tämä korostau sidä, gu kiännettylöil tekstoil on suuri arvo: paiči pättävän sanan eččimisty tekstu pidäy olla selgei da ellendettävy. Kiännökset autetah kielen kehittämisty.

#KoneenSäätiö#Rohkeatekijä  

Ei kommentteja

Lähetä kommentti