Pagize, kirjuta, luve, kiännä, pie omua kieldy nägyvil, olgah hos mittuine kieli mieles. Ei pie varata. Muga kieli kehittyy, sinä ičegi kehityt iellehpäi. Pienen kielen elävyttämine on kiändämistygi sille kielele da sit kieles. Toiči kiändämisty omas mieles, omas piäs. Puaksuh emmo smekni, kui sana libo toine olis putilleh sanuo karjalakse libo toizinpäi - erähät pättävät karjalazet sanat muga tarkah kuvatah sidä libo tostu merkičysty, processua, kai kodvan mietit, kui net oldas ezimerkikse suomekse libo ven'akse. Monen karjalazen arres on tulluh monikieline. Myö käytämmö kahtu libo kolmie kieldy joga päiviä. Kui olis luadie muga, gu jogahizele kielele sit olis hyödyy? Myö harjavummo pagizemah mittumistahto aihielois da argielokses. Tundemattomas aihies kirjuttamine voi olla jo jygiembi ruado. Täh löydyy abuu, meil on sanakniigua, on internettu, on karjalankielisty lehtie. Lugemine da kirjuttamine kehitetäh meijän sanavarastuo. Tuli mieleh, midä gu ruvennen joga päiviä libo hos kerran nedälis kaččomah kalenduarah da eččimäh internetas, midä on roinnuh sinä piän, ezimerkikse, sada vuottu tagaperin, da kirjuttamah sit karjalakse? Minun mieles sit olis hyödyy ezmäzikse ičelleni. Paiči uuttu tieduo, kehittäzin omua kielineruo, kiändäzin, eččizin tundemattomii sanoi. Yhtelaigua, tiettäväine, ezittäzin lugijale uuttu tieduo da vie karjalakse. Kielen käyttämine jälgivuozinnu monel meis on siirdynyh verkoh, internetah. Sidä kauti myö piemmö yhtevyksii toine toizenke, kirjutammo omii mielii, omua elaigua. Oletgo sinägi tädä konzu pidänyh mieles? Ongo se muga, gu myö harjavuimmo puaksumbah kirjuttamah, migu pagizemah keskenäh karjalakse? Nengomua ajatustu tänäpäi.
Tämä Kiännä!-hankeh on ylen hyvä dielo, mieldy nostau ku suau lugie internetas nengostu viedomostii!
VastaaPoistaKarjalan kieldy pidäy nepremenno luadie tuttavakse da pidiä kogo aijan sidä ezil, štobi ristikanzat ellendettäs mis on kyzymys. Eritengi tiä Suomes äijät ei tiijä nivouse što on olemas nečenmoinegi kieli ku karjalan kieli; puaksuh duumaijah što on olemas vaiku muga sanottui suomen kielen karjalazmurdehii, muga kui Kannaksen paginluadu enne voinua i Suomen Pohjas- da Suvi-Karjalan muakundien murdehet.
Toiči tunduu ku daže erähät karjalazjärjestötgi Suomes ollah vaikkani karjalan kieles, rouno ku huijustellah sanuo iäneh što karjal on oma kieli da ihan slaunoi, pättävy ruadobruja kaikil eloksen aloil käytettäväkse, jesli karjalazet iče vaiku mustetah pidiä se hengis da kehittiä sidä iellehpäi.
Sikse tarvitah kiändäjii da äijy muudugi raudajua muamankielen hyväkse. Tämä on ylen vuažnoi dielo.
Äijät Suomes olijoin karjalazjärjestölöin piämiehet da sekretarit ollah Kannaksen Karjalan alovehen endizii eläjii libo heijän rodn'ii. Vikse hyö duumaijah što putilline karjalaine paginluadu on ainos nengostu midä heijän muamo da tuatto paistih kodihierus?
Poista