Uudizii karjalakse

27.2.2015 on historiallinen päivä karjalan kielelle Suomessa, sillä tänään Yle Pohjois-Karjala aloittaa viikoittaiset karjalankieliset uutislähetykset. Tästä uutisesta iloitsevat tietysti kaikki karjalan äidinkieliset puhujat, ja karjalan kieltä opiskelleet ja opiskelevat ihmiset, mutta myös me muut, joille pienen lähisukukielemme kohtalo on tärkeä asia. Uutiset tulevat perjantaisin klo 13.45 ja uusinta samana päivän klo 17.45. Uutisia voi kuunnella nettiradiosta, ja lisäksi uutiset arkistoidaan. Karjalankielisten uutisten taustalla on vuosien työ, jota on tehnyt erityisesti Karjalan Kielen Seura. Uutiset toteutetaankin Yle Pohjois-Karjalan ja KKS:n yhteistyönä.

Myös Kiännä!-hankkeella on linkki uutisiin, sillä hankkeessa työskentelevä Natalia Giloeva (karjalaisittain Hiloin Natoi) kääntää ja lukee karjalankieliset uutiset. Hankkeelle karjalankieliset uutiset ovat kiinnostava asia, sillä uutiset toteutetaan kääntämällä suomenkielisiä Ylen uutistekstejä karjalaksi. Kun uutisten alku sattuu samaan aikaan hankkeen alkamisen kanssa, voimme seurata aitiopaikalta tätä historiallista vaihetta.

Kiännä!-hankkeen kannalta uutiset ovat monella tavalla kiinnosta tarkastelukohde. Käännöstieteelliselle tutkimukselle uutisten kääntämisestä saatava tieto tarjoaa arvokkaan ja kiinnostavan tutkimuskohteen: millaista on kääntäminen pienelle, uhanalaiselle kielelle? Mistä kääntäjä etsii tietoa tai millaisia ratkaisuja hän tekee silloin, kun lähtötekstissä on jokin sana, jolle ei ole vielä olemassa karjalankielistä vastinetta? Karjalan elvytystyössä uutiset ovat puolestaan tärkeä askel eteenpäin. Ne tuovat karjalan kieltä näkyville ja myös suomenkielisen yleisön tietoon, ja ne osoittavat, että karjalaksi voidaan puhua ja kirjoittaa kaikenlaisista nykyelämän asioista.

Karjalankielisistä uutisista ja niiden kääntämisestä kuulette varmasti myöhemmin lisää tässä blogissa Natoin kertomana.

Tverissäkin käännetään

Tverin alueella Venäjän federaatiossa asuu edelleen joukko karjalaisia, joiden esi-isät muuttivat itään Käkisalmen Karjalasta 1600-luvulla. Karjalan kieli on säilynyt Tverissä nykypäivään saakka, mutta tällä hetkellä kieli on samanlaisessa uhanalaisessa tilanteessa kuin muuallakin. Tverissä puhuttava karjalan kieli kuuluu varsinaiskarjalan etelämurteisiin, mutta siihen on kehittynyt neljän sadan vuoden aikana myös omia piirteitä. Lisää tietoa Tverin karjalaisista voi saada vaikkapa Tverinkarjalaisten ystävät ry:n sivuilta (http://www.tverinkarjala.fi/Tveri.html). Karjalan kielen eri muodoista antaa yleiskuvat Kotimaisten kielten keskuksen seuraava sivu: http://www.kotus.fi/murteet/suomen_sukukielet/karjalan_kielet.

Joensuun yliopistolla kuultiin eilen ja tänään kaksi kiinnostavaa vierailuluentoa, kun Ljudmila Gromova kertoi karjalan kielen tilanteesta Tverin alueella ja esitteli myös tverinkarjalaksi ilmeistyneitä julkaisuja. Luentojen aikana tuli selvästi esille se, millä tavoin kääntäminen on ollut mukana kirjakielen kehittämisen eri vaiheissa. Jo 1800-luvun alussa käännettiin Matteuksen evankeliumi karjalaksi. 1930-luvulle sijoittui Neuvostoliiton aikainen kirjakielen kehittämisvaihe, jolloin karjalaksi käännettiin poliittisia tekstejä mutta myös venäläistä korkeakirjallisuutta. Tämä kausi jäi kuitenkin poliittisten suunnanmuutosten vuoksi lyhyeksi, ja karjalan kielen kirjallinen käyttö tyrehtyi vuosikymmenten ajaksi. (Tästä karjalan kielen vaiheesta voi lukea tarkemmin Esa Anttikosken lisensiaatintutkimuksesta: http://reocities.com/athens/4280/lisuri6.html.)

Uudelleen tverinkarjalaa on ruvettu kirjoittamaan karjalan kielen elvytysprosessin myötä vuodesta 1989 lähtien. Nykyisessä elvytystyössäkin kääntäminen on mukana monella tavalla. Tverinkarjalaksi on mm. julkaistu suomenkielisten lastenkirjojen käännöksiä ja osia Raamatusta. Lisäksi on julkaistu useita kaksikielisiä teoksia, joissa kielipareina ovat suomi ja tverinkarjala tai venäjä ja tverinkarjala, ja näiden kirjoittamiseen on epäilemättä sisältynyt kääntämistä suuntaan tai toiseen.  Tverissä ilmestyy myös kaksikielinen (karjala ja venäjä) sanomalehti Karielan Šana, jossa julkaistut tekstit ovat osaksi käännöksiä.

Tverinkarjalaisten tilanne osoittaa omalta osaltaan sen, että kääntämisellä on tärkeä merkitys sekä kirjakielen kehittämisessä että kielen nykyaikaisessa elvytystyössä. Kääntäjien tekemä työ on todella arvokasta.

Valgei tansi

Karjalazien keskes on nerokkahii kiändäjii, kuduat maltetah kiändiä runoloi. Midä runoloi - kiännetäh kai pajoloin sanoi! Moizii kiändäjii on Tatjana Baranova. Täs yksi hänen kiännöksis:

Valgei tansi

Soitandu kuuluu myös.…
Neistansin soittai ilmoitti vai,
Azetuin sinun ies,

Rohkiesti annoin sinule käin.

Tahtozin minä ottua tansih
Sinuu, sinuu vai,
Lähtemmö val’sih kahtei käzi käis.
Pyörittäy meidy tämä val’si,
Avvuttau meile valgei tansi,
Lähendäy meidy valgei tansi täs.

Muuzikku lendoh suau,
Pyörimmö val’sis kebjesti myö.
Ihalmuo val’si tuou,
Ijäkse mustoh panemmo sen.

Tahtozin minä ottua tansih
Sinuu, sinuu vai,
Lähtemmö val’sih kahtei käzi käis.
Pyörittäy meidy tämä val’si,
Avvuttau meile valgei tansi,
Lähendäy meidy valgei tansi täs.

Белый танец

Музыка вновь слышна,
Встал пианист и танец назвал.
И на глазах у всех
К Вам я иду сейчас через зал.

Я пригласить хочу на танец Вас,
И только Вас,
И не случайно этот танец - вальс.
Вихрем закружит белый танец,
Ох, и услужит белый танец,
Если подружит белый танец нас.

Вальс над землей плывет,
Добрый, как друг, и белый, как снег,
Может быть, этот вальс
Нам предстоит запомнить навек.

Я пригласить хочу на танец Вас,
И только Вас,
И не случайно этот танец - вальс.
Вихрем закружит белый танец,
Ох, и услужит белый танец,
Если подружит белый танец нас.

слова И. Шаферана, музыка Д. Тухманова.

Kiännös Tatjana Baranova

Kiändämäl kehität omua kielineruo

Pagize, kirjuta, luve, kiännä, pie omua kieldy nägyvil, olgah hos mittuine kieli mieles. Ei pie varata. Muga kieli kehittyy, sinä ičegi kehityt iellehpäi. Pienen kielen elävyttämine on kiändämistygi sille kielele da sit kieles. Toiči kiändämisty omas mieles, omas piäs. Puaksuh emmo smekni, kui sana libo toine olis putilleh sanuo karjalakse libo toizinpäi - erähät pättävät karjalazet sanat muga tarkah kuvatah sidä libo tostu merkičysty, processua, kai kodvan mietit, kui net oldas ezimerkikse suomekse libo ven'akse. Monen karjalazen arres on tulluh monikieline. Myö käytämmö kahtu libo kolmie kieldy joga päiviä. Kui olis luadie muga, gu jogahizele kielele sit olis hyödyy? Myö harjavummo pagizemah mittumistahto aihielois da argielokses. Tundemattomas aihies kirjuttamine voi olla jo jygiembi ruado. Täh löydyy abuu, meil on sanakniigua, on internettu, on karjalankielisty lehtie. Lugemine da kirjuttamine kehitetäh meijän sanavarastuo. Tuli mieleh, midä gu ruvennen joga päiviä libo hos kerran nedälis kaččomah kalenduarah da eččimäh internetas, midä on roinnuh sinä piän, ezimerkikse, sada vuottu tagaperin, da kirjuttamah sit karjalakse? Minun mieles sit olis hyödyy ezmäzikse ičelleni. Paiči uuttu tieduo, kehittäzin omua kielineruo, kiändäzin, eččizin tundemattomii sanoi. Yhtelaigua, tiettäväine, ezittäzin lugijale uuttu tieduo da vie karjalakse. Kielen käyttämine jälgivuozinnu monel meis on siirdynyh verkoh, internetah. Sidä kauti myö piemmö yhtevyksii toine toizenke, kirjutammo omii mielii, omua elaigua. Oletgo sinägi tädä konzu pidänyh mieles? Ongo se muga, gu myö harjavuimmo puaksumbah kirjuttamah, migu pagizemah keskenäh karjalakse? Nengomua ajatustu tänäpäi.

Tervetuloa! Tulgua terveh! Tulgua käymäh! Tulkua tervehenä!

Nämä sivut kertovat Kiännä!-hankkeesta, jonka tarkoituksena on tukea karjalan kielen elvytystyötä Suomessa ja Venäjän Karjalassa kääntämisen avulla. Hanke on saanut Koneen Säätiöltä nelivuotisen rahoituksen ja toimii Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2015 - 2018.  Kiännä! yhdistää koulutusta, kääntämistä, käytännön kielenelvytystä sekä kääntämisen ja elvytyksen tutkimusta. Toimimme avoimesti ja järjestämme tilaisuuksia ja koulutuksia, joihin on vapaa pääsy. Toivomme myös antoisaa yhteistyötä karjalan elvyttäjien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Hankkeen tarkemman kuvauksen voit lukea Esittely-välilehdeltä. Työryhmäämme ja ohjausryhmäämme voit tutustua toiselta välilehdeltä. Joukkoomme kuuluu erilaisia ihmisiä, mutta meitä yhdistää innostus hankkeen aihetta kohtaan. Jäsenemme toimivat hankkeessa monissa rooleissa: suomen, karjalan ja venäjän kielten asiantuntijoina, kielitieteilijöinä, käännöstieteilijöinä, tutkijoina, opettajina, kääntäjinä, elvyttäjinä.

Yksi tavoitteistamme on tehdä karjalan kieltä pieneltä osaltamme entistä näkyvämmäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Siihen voimme pyrkiä esimerkiksi tämän blogin avulla. Näillä sivuilla kirjoitamme suomeksi ja karjalaksi karjalan kielestä ja karjalaksi kääntämisestä. Karjala on suomen läheinen sukukieli, joten moni suomalainen pystyy ainakin osittain ymmärtämään karjalankielistä tekstiä. Jos et kuitenkaan ymmärrä, voit aina pyytää selitystä - olemme valmiit kääntämään tekstiä myös karjalasta suomeksi :-).

Näkemisiin! Nägemizih! Näimmökseh!