perjantai 5. lokakuuta 2018

Käännösseminaari II alkoi taas

On perjantaiaamu ja luentosali on täynnä väkeä. Käymme läpi esittäytymiskierrosta: jokainen kertoo omasta karjalan tai vepsän kieleen liittyvästä taustastaan. On vienankarjalaisia, eteläkarjalaisia, livvinkarjalaisia, vepsäläisiä. Jollakulla on myös lyydiläisiä juuria. Osa on kielen opiskelijoita, osa äidinkielisiä puhujia. Ikähaitari ulottuu nuorista opiskelijoista eläkeikäisiin. Monet ovat (tai ovat olleet) karjalan kielen ammattilaisia kuten opettajia, toimittajia ja tutkijoita. Ja koko tämä joukko on kokoontunut aloittamaan Kiännä-hankkeen viimeistä käännösseminaaria. Edessä on mielenkiintoinen ja antoisa talvi, kun tämä joukko yhdessä toimii karjalan ja vepsän kielten hyväksi.

Meille järjestäjille tämä seminaari tuntuu aivan erityiseltä. Opetuksen ja osallistujien matkojen järjestäminen vaatii aina paljon taustatyötä, ja lähiopetuspäivät ovat hyvin intensiivisiä. Tällä kertaa lisäsävyjä tuo pieni haikeus: neljä vuotta on mennyt todella nopeasti, ja nyt olemme viimeisen seminaarin äärellä. Toisaalta olemme myös ylpeitä siitä, mitä hankkeemme on saanut tähän mennessä aikaan. Neljä vuotta sitten ensimmäisen seminaarin järjestäminen tuntui melkein mahdottomalta tehtävältä, johon tarttuminen vaati uskallusta. Näiden vuosien aikana mahdottomasta onkin tullut rutiinia: olemme luoneet toimintatavat, joiden avulla voidaan antaa vähemmistökielelle kääntämisen koulutusta. Meillä on jo hyvä käsitys siitä, mitä haasteita on edessä ja millaisia kohokohtia on odotettavissa.

*******

Perjantain ensimmäinen luento käsitteli karjalaksi käännetyn kirjallisuuden historiaa. Itä-Suomen yliopiston tohtoriopiskelija Riikka Iso-Ahola on tehnyt suuren ja arvokkaan työn kootessaan monista eri lähteistä kokonaiskuvaa siitä, mitä karjalaksi on tähän mennessä käännetty. Käännöstyötä on tehty vuosikymmenten ajan kahdessa maassa ja julkaisuja on olemassa, mutta niistä ei ole olemassa yhteistä luetteloa. Kaikkea olemassa olevaa ei yhden tutkijan ole mahdollista saada koottua, mutta suuri osa sirpaleista on kuitenkin saatu yhteen. Riikan tutkimus antaa yleiskuvan karjalankielisestä käännöskirjallisuudesta, ja sitä voidaan käyttää hyväksi, kun pohditaan, mitä karjalaksi pitäisi tulevaisuudessa kääntää. Tähän mennessä käännöksiä on tehty lähinnä suomesta ja venäjästä, mutta ehkä tulevaisuudessa voidaan käännettäväksi valita myös muunkielisiä teoksia. Lisäksi tutkimus osoittaa, että selvästi eniten käännöksiä on tehty livvinkarjalaksi, joten lisää käännöstoimintaa tarvittaisiin muiden karjaloiden piirissä.

Luennon yhteydessä keskusteltiin myös karjalankielisen julkaisutoiminnan vaikeuksista, johon on pitkälti ollut syynä rahoituksen puute. Lisäksi todettiin, että karjalaksi julkaistujen tekstien takana voi olla myös ”näkymätöntä” käännöstyötä: esimerkiksi suomenkarjalainen saattaa kirjoittaa tekstin ensin suomeksi ja kääntää sen sitten itse karjalaksi. Kaikkea mitä on käännetty, ei välttämättä ole edes julkaistu, sillä esimerkiksi näytelmiä on käännetty ensisijaisesti esitettäväksi, ei julkaistavaksi. (Tässä yhteydessä Kiännä!-hanke kiittää Valentina Saburovaa kirjasta Uhtuon katrilli, jossa hänen vienankarjalaksi kääntämiään näytelmiä!)


Susanna Tavi piti perjantaina luennon, joka esitteli Kotimaisten kielten keskuksen toimittaman laajan Karjalan kielen sanakirjan käyttöä. Kirja on ilmestynyt paperisena versiona 1968–2005 kuutena osana ja verkkoversiona 2009. Aineiston keruu sanakirjaa varten alkoi jo 1800-luvun lopulle saakka ja jatkui jossain määrin 1950-luvulle saakka. Sanastoa on kerätty kiertelemällä karjalalaiskylissä. Sanakirja edustaa siten vanhaa, puhuttua karjalan kieltä ja sen eri murteita. Se ei siis sisällä nykysanastoa eikä noudata nykyisten kirjakielten ortografiaa. Se on kuitenkin karjalan kielen käyttäjien aarreaitta, joka verkkoversiona sisältää 88 575 hakusanaa, joista on myös käyttöesimerkkejä eri puolilta Karjalaa. Sanakirja on avoimessa verkossa kaikkien käytettävissä. Keskustelussa kävi ilmi, että karjalan kielen parissa työskentelevälle verkkosanakirja on päivittäinen työkalu, joka kulkee mobikassa (matkapuhelimessa) mukana vaikka sieniretkellä.

Karjalan kielen sanakirjan esittely: https://www.kotus.fi/sanakirjat/karjalan_kielen_sanakirja
Suora linkki verkkosanakirjaan: https://www.kotus.fi/sanakirjat/karjalan_kielen_sanakirja
Pertti Virtarannan kirjoittama johdanto: http://kaino.kotus.fi/kks/johdanto/kks_johdanto.php

Susanna esitteli myös sana-artikkelin käsitteen: sana-artikkeli tarkoittaa yhden hakusanan takana olevaa tietoa eli sanan merkitystä, kielioppitietoa ja käyttöesimerkkejä. Karjalan kielen sanakirjan hakusanat ovat vienankarjalaisessa muodossa, ja mahdolliset tarkkeet eli erikoismerkit on hakusanoista jätetty pois. Sanakirjan käyttö vaatii sen vuoksi vähän opettelua, mutta hakusanojen merkintäperiaatteet on selostettu sanakirjassa tarkasti: http://kaino.kotus.fi/kks/johdanto/kks_johdanto.php?p=ohjeet10

Keskustelua heräsi esimerkiksi karjalan sanastoeroista: varsinaiskarjalan ja livvinkarjalan čoma on tverinkarjalassa šoma, ja vienankarjalan kirjakielessä čoma tarkoittaa kaunista ja šoma siroa. Tällaisessa keskustelussa Karjalan kielen sanakirja voi olla suurena apuna, ja čoman eri muotoja ja merkityksiä (vanhoissa karjalan murteissa) voi katsoa verkkosanakirjasta: http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Coma. (Tämä keskustelu osoittaa seminaarien aikana usein toistuneen ilmiön: eniten keskustelua herättävät nimenomaan yksittäiset sanat ja niiden merkitys ja käyttötavat. Sanat ovat lähinnä kielenpuhujan sydäntä.)

Luennon lopuksi keskusteltiin yhteisesti siitä, miten Karjalan kielen sanakirjaa voisi hyödyntää kääntäjän työssä. Sanakirjatyössä eli uudissanojen luomisessa voidaan hyödyntää verkkosanakirjaa, etsiä sopivia sanoja ja tarkistaa niiden levikin eli sen, esiintyvätkö ne esimerkiksi vienankarjalaisella kielialueella.


Päivän päätteeksi tultiin tuttuun tapaan tietokoneluokkaan, jossa harjoiteltiin Susannan johdolla käytännössä Karjalan kielen sanakirjan verkkoliittymän käyttöä. Blogin lukijat voivat itsekin kokeilla näitä hakutehtäviä:

a. Etsi kaikki Jyskyjärvellä esiintyvät substantiivit: montako yhteensä?
b. Etsi kaikki Nekkula-Riipuskalassa esiintyvät konjunktiot: montako yhteensä?
c. Selvitä, mitä monikollinen käyttö kielioppitietoa-kohdassa tarkoittaa.
d. Montako hakusanaa, jotka ovat interjektioita, KKS:ssa on?
e. Anna viisi esimerkkiä loitsuissa esiintyvistä adjektiiveista (=hakusana)!


*******

On perjantai-ilta, ja takana on jälleen kerran pitkä mutta mielenkiintoinen päivä. Ulkona on satanut tänään räntää ja sosiaalinen media on täynnä kuvia ensilumesta. Me emme ole tainneet edes muistaa katsoa ikkunasta ulos. Ja huomenna on uusi seminaaripäivä.














Ei kommentteja

Lähetä kommentti