Karjalakse kiännettyh da tänä vuon jullattuh Peppi Pitkysukku -kniigah näh on olluh jo eriluadustu kirjutustu. Moizen kuulužan tevoksen kiännös ei voinnuh jiäjä huomuamattah. Kerras, konzu vai karjalankieline Peppi oli piässyh ilmah, minulleni juohtui mieleh pagizuttua sen tostu kiändäjiä, Aleksi Ruuskastu, sendäh gu juuri hänes myö voizimmo tiijustua täs mieldykiinnittäjäs kiännösruavos. Pahakse mielekse Tamara Ščerbakova, kuduanke Aleksi luadii kiännösty puarakkai, ei ehtinyh nähtä omua armastu Peppii jullatunnu. Sanakse, tämä pagizuttelugi vähäzel hätkestyi sendäh, gu Aleksi ei olluh valmis kerras Tamaran kuolendan jälles pagizemah Peppih näh. En rubie äijiä pagizemah omas puoles, kačommo parem, kui Aleksi on vastannuh kyzymyksih.
1. Konzubo da mindäh kiinnitit mieldy karjalan kieleh?
Yliopistos opastujes minule puutui tiijustua, ku Natalja Sinitskaja oli kiändänyh kolme Tove Janssonan Muumi-kirjua karjalan kielen livvin murdehele. Minä pahas pienyössäh ylen äijäl suvaičen muumiloi da minul himoitti nähtä, mittumat net ollah suomen lähimäl sugukielel. Niidy lugijes rodihgi suvaičus karjalan kieleh.
2. Mittustu karjalan kieleh yhtyjiä ruadokogemustu sinul on?
Vuvven 2016 sygyzyl rubein ruadamah Konehen fondan rahoitetus Verdailii karjalan kielioppi -nimizes projektas, kuduan tarkoituksennu on kerätä yhteh tukkuh da verdailla karjalan eri murdehis luajittuloi kielioppiloi 1800-vuozis nygypäiväh sah. Se ruado ylen äijäl rodih mieldy myö, sendäh ku suvaičen kaikkii karjalan kielen murdehii. Projektas on ruadajua kui Suomen, mugai Ven’an puolespäi, da kai ruadopaginat da vastavundat mennäh livvin- da tverinkarjalakse. Tänä keviän olin ližäkse opastajannu karjalan kielen algukursal Kuopion rahvahanopistos.
3. Mindäh tartuit kiännösruadoh?
Ihan piädykauti en kiännösruadoh tartunuh, vaiku eräs kirju minuu sih peiton pilkah tartutti. Opittelin kiändiä omien kielineroloin parandamizekse piendy palastu Alisan šeikkailut kummanmuas -kirjas angliespäi karjalakse, ga se kiännöspalaine sivu sivul vai kazvoi, kuni kogo kniigu ei roinnuh kiännetty. Konzu tiijustin Päivännouzu-Suomen yliopiston Kiännä-projektan kiännösseminuarah näh vuvven 2015 sygyzyn, minule tuli mieleh ottua Alisan kiännös kerale da ozuttua sidä kursan opastajale Natalja Gilojevale, kyzyttäväkse, maksasgo käzikirjutustu ruveta kohendelemah putillizekse kiännöksekse, vai olis parem lykäldiä sidä toppuvakkah. Seminuaran jälles Natalja Sinitskaja tiijusti minun kiännökseh näh da uskaldi lugie sen. En nikui suannuh uskuo omua ozua, ku juuri Muumi-kirjoin karjalakse kiändäi rubei lugemah minun kiännösty. Hänespäi sain ylen äijän hyviä kommentua da kohendusehoitustu.
4. Konzubo sinulles tuli mieleh kiändiä Peppi-kniigu karjalakse?
Aloiteh Pepin kiändämizeh tuli Karjalan kielen suvaiččijat -järjestön Andrei Osipovaspäi. Häi kyzyi Tamara Ščerbakovua kiändiä karjalakse migi Astrid Lindgrenan lapsienkirju dai ehoitti juuri Peppii. Tamara ottavui ruadoh da ylen äijäl rubei sidä kirjua suvaimah.
5. Mindäh kiändäjiä on kaksi?
Tamara tuli Kiännä-projektan toizele kiännösseminuarale vuvven 2016 sygyzyl. Seminuaran toine opastui Maria Kähäri kuuli Tamaraspäi, ku inehmine oli vastevai ottavunnuh Peppi Pitkysukan kiännändäh. Maria sit tuttavutti minuu Tamaranke. Ozutin Tamarale minun luajittuu da verstaittuu Antoine de Saint-Exupéryn Pienen prinsuon koitehkiännösty da häi ehoitti minule, ku myö kahtei rubiezimmo kiändämäh Peppii seminuaran hantuzis, kerran seminuaran kodiruavot pidi luadie kahtei. Ihastuin ehoitukseh, ku äijäl suvaičen Peppii. Tiettäväine, kirju oli liijan pitky kiändiä vaiku kodiruavonnu, ga erähän vuitin azuimmo juuri seminuaran hantuzis, lopuškat – seminuaran ulgopuolel.
6. Kuibo kiändämine on mennyh?
Enzimäi myö soviimmo, min vuitin ken kiändäy, sit toine toizen kiännöspalazii luvimmo da ehoitimmo, kui niidy vois kohendua. Pagizimmo kiännösidejolougiedu, kodivuttamistu da vieraittamistu, ezimerkikse, rubiemmogo kiändämäh Pepin ližäkse vie toizii ristikanzoin nimilöi karjalakse vai jätämmö net ruoččilazikse, mittustu nimie panemmo Pepin koile, da muga ielleh. Nenga roinnuot kiännöstekstat panin yhteh tukkuh da verdailin niidy ruoččilazeh algutekstah. Sit seminuaran opastai Natalja Gilojeva luadi tekstale kielentarkastuksen, ku kiännös olis hyviä da normoin mugahistu livvinkarjalua. Hänele pidäy sanuo suuri passibo ruavos.
7. Midä eričysty on olluh Pepin kiändämizes verraten mingi muun kaunehkirjallizen tekstan kiändämizeh?
Tiettäväine, jogahine kirju on ainavoluaduine da jogahizel kirjuttajal on oma erinomaine stiil’u. Sih pidäy harjavuo enne kiändämisty. Pepis, minuu myö, se nägyy semmite Pepin da toizien ristikanzoin vastukohtažuos. Kirjan pieni linnu on ihan tavalline, konservatiivine, tavallizien eläjienke – vaiku Peppi on ihan erinomaine, vällilline, ilokas da juumoristine kui tavan mugai kielen puoles. Sen vältämättäh pidäy nägyö kiännöksesgi. Tamara kaiken ijän ruadoi lapsienke da sendäh oli lujah kiini lapsen mielikuvituksellizes muailmas da kieles. Karjalazes kiännökses minä Pepin paginois buiteku kuulen Tamaran iändy; tyttözen paginat on ihan Tamaran idiolektan mugah kiännetty.
8. Mi oli kebjiembi da mi jygiembi täs kiännösruavos?
Onnuako nimi ei olluh ylen kebjei. Et midä rua, kiändiä on jygei. Pidäy sanuo, ku kiännöksen lähtökielih näh oli vaigevuttu. Minä käytin kiändäjes alguperästy ruoččilastu kirjua da kahtu suomelastu kiännösty. Tamara ruoččih ei maltanuh da sanoi, ku kiändiä suomespäi oli ylen sevoittai, kerran suomi da karjal ollah lähimät sugukielet, ga ven’aspäi kiändämine la andavui kebjiembäh. Pidäy sanuo, ku ven’alaine kiännös ei kaikis kohtis olluh ylen uskolline alguperäzele tekstale. Sendäh jälles omien luguloin kiändämisty minun ruavonnu oli vie lähendiä Tamaran kiännettylöi luguloi ruoččilazeh algutekstah, ku karjalaine kiännös rodies uskollizembi ven’alastu. Nengoine ruadotaba ei olluh optimualine, ga yhtelläh uskon, ku nenga saimmo Tamaranke yhtistettyy meijän kiännösnerot dai meijän kiännöksien parahat puolet yhtekse kogonažuokse.
9. Kelle Peppi Pitkysukku on kiännetty?
Peppi on kiännetty ihan kaikile, kui lapsile mugai ruavahile, Ven’an, Suomen, Ruočin dai toizien mualoin karjalazile muamanmurdehes rippumattah, dai kaikkien mualoin eläjile, Astrid Lindgrenan kirjoin suvaiččijoile, karjalan kieleh maltajile da maltamattomile. Maltanet karjalakse, voit lugie Peppii, et maltane – toinah Pepin vuoh voit sih vähäzel opastuo.
10. Ongo olluh kebjei löydiä julguandukohtu?
Löydiä julguandukohtu ei olluh jygei, sendäh ku Karjalan Sivistysseuran varapaginanvedäi Pekka Vaara oli kiännösseminuaral vuvven 2017 keviän pagizemas seuran julguandutoimindah näh. Tamara kerdoi Pekale, ku myö kahtei kiännimmö Peppii karjalakse. Pekan dokluadan jälles kävyimmö paginale hänenke da kyzyimmö, eigo Sivistysseura rubies piästämäh meijän kiännösty ilmah. Pekka uskaldi mainita Peppii seurale, da hyväkse mieldy hyö otettih sidä omah julguanduprogrammah. Karjalan Sivistysseurale pidäy sanuo suuri passibo kiännöksen ilmahpiäständäs.
11. Midä tahtozit kiändiä tuliel aigua?
Minul himoittas kiändiä vie eräs lapsienkniigu angliespäi karjalakse, ga vie enämbäl tahtozin, ku kieldy maltajat rahvas rohkieh ottavuttas mittumahgi kiännösruadoh. Kiändiähäi voibi mih vai on himuo, hos pajuo, runuo, sarjukuvua, wikipediedy, stolakižua, paijan tekstua, multifil’mua... Ku et tahtone kiändäjäkse, voithäi ruveta buiteku agentakse: mieti, mi himoittau ku kiännettäs karjalakse, ozuttele omua idejua seuroile-järjestölöile. Pakikkua dengua fondoispäi, kyzykkiä da ečitelkiä yhtes sih projektah karjalakse kiändäi da kielentarkastai Suomen libo Ven’an puolespäi. Peppigi on monien aktivistoin da karjalan kielen suvaiččijoin yhtehizen ruavon tulos. Aktiivizennu olles on äijy tabua. Jogahine voibi kandua oman rikan suabrah, omah tabah luadie hyviä da hyödyy karjalan kielele da auttua vediä sidä tulieh aigah, tundie omua vastuttu kielen säilymizes da tostuakseh, mittumat tärgiet ihan kaikenualazet elvytysruavot ollah, suurembazet dai pienembäzet.
Natalia Giloeva
Kiännä-projektan projektututkii
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.