Livvinkarjalankieline Wikipedii: vie yksi askel karjalan kielen kehittämizes

Internetas on nygöi tiedosanakniigu karjalan kielel. Ei   ammui päivän valgien nägi livvinkarjalankieline Wikipedii. Täl hetkel sivustol on enämbi 2300 kirjutustu. Kaikkiedah piäl 100 hengen on luadinuh kohendustu sivustol. Wikipedieh ollah kirjutettu Suomen, Ven’an da Ruočin karjalazet. Ketgi kirjutettih kirjutuksii aktiivizesti, ketgi vaigu kohendettih, ketgi avvutettih tehnizis dielolois. Suuri ruado livvinkarjalan Wikipedien suamizekse on ruattu Päivännouzu-Suomen yliopiston Kiännä!-projektas. Pluanois on suaja Wikipediet varzinaskarjalakse da lyydikse, kuduat nygöi ollah vie kehittymäs haudomos.

Tarkembua tieduo suadavakse olen pagizutelluh livvinkarjalankielizeh Wikipedieh näh sen kahtu aktiivizembua kirjuttajua – Ilja Mošnikovua da Maria Kähärii. 

Mis algavui livvinkarjalankieline Wikipedii? Äijängo vuottu Wiki oli haudomos?

Ilja Mošnikov:Livvinkarjalan Wikipedii oli perustettu haudomoh pakkaskuus 2015 da se oli haudomos 1,5 vuottu.

Ken oli alguhpanii?

Ilja Mošnikov: Alguhpanijas on jygei paista, sendäh gu puaksuh kirjuttajil on keksitty nimi.

Konzu iče yhtyittö sih ruadoh?

Ilja Mošnikov: Iče ezmäzii kirjutuksii rubein sinne kirjuttamah elokuus 2015.

Maria Kähäri: Yhtyin Wikipedieh elokuul 2015. Olin jo ennepäi lugenuh Wiki-projektah näh, ga en vie iče kirjutannuh.

Äijygo kirjutustu on kaikkiedah nygöi Wikipedies?

Ilja Mošnikov: Syväindosivuu on 1561, kaikkiedah kai muut laskiettuu 2378.

Kui oletto vallinnuh kiännettävii kirjutuksii?

Ilja Mošnikov: Wikipedii on välly tiedosanakniigu, sinne voibi kirjuttua mis tahtonet. Ga yhtelläh myö aktivistat enimyölleh tunnemmo toine tostu. Tuli moine ajatus kiändiä luvettelo 1000 vältämättömiä kirjutustu Wikipedieh da keksimmö oman luvettelon 100 kirjutustu Karjalas. Vie on luajittu äijy kirjutustu ezim. muailman eri mualois, linnois, Karjalan eländykohtis da vezistölöis.

Maria Kähäri: Kui Ilja jo sanoi, jogahine kirjuttai iče valliččou, mih tiemah näh tahtou Wikipedieh kirjuttua. Et keksine mih näh kirjuttua, sit voibi ottua Vältämättömien kirjututuksien luvettelos tiemua, kuduah näh vie ei ole kirjutettu.

Mittustu probliemua oli ezim. interfeisan kiändämizes?

Ilja Mošnikov: Suurin probliemu on se, gu kiännettäviä ainehistuo on piäle 62 tuhattu sanua, sanaliittuo, virkehty da ynnällisty tekstua, ga sidä ruaduo luadiu vai kaksi hengie. Pidäs olla suurembi kiändäijoukko, hos 5 hengie. Kiändäjät hyväksytäh toizien kiännöksii. Sanasto ei ole helpo, pidi duumaija uuttu sanastuo alalleh.

Maria Kähäri: Interfeisan kiändämizen yksi probliemu on se, ku puaksuh kiännät kontekstattah, no toizih on kirjutettu vihjavustu sih, mittumah kontekstah kiännös roih. Interfeisua kiännetäh anglien kielespäi. On nengostu kiännettäviä palastu, kudualoin syväidö hyvin ei päi kiändiä karjalakse, ollou palazes ezim. vaiku yksi sanaine, "for", "by" libo midätah muudu. Probliemukohtis abuu on sit, konzu se samaine palaine on kiännetty toizile kielile: Translatewikis (se interfeisan kiändämizen allustu) voibi vallita "abukielii", kudualoin kiännökset nävytäh kiännettävän palazen vieres. Ezimerkikse minul abukielinny on suomi, vepsä da eesti.

Äijygo aktiivistu kirjuttajua nygöi on?

Ilja Mošnikov: Tilastoloih puututah net, kuduat luajitah hos yhten kohenduksen kuus, nygöi mostu on 37 hengie.

Oletgo luadinuh uuzii sanoi Wiki-kirjutuksien kiändämizen aigua?

Ilja Mošnikov: Olen.

Maria Kähäri: Wiki-kirjutuksii luadijes vältämättäh pidäy luadie uuttu sanua.

Jatkattogo Wikipedieh kirjutandua, hos se ongi jo piässyh haudomospäi?

Ilja Mošnikov: Jatkan, tämä on iguine ruado.

Maria Kähäri: Kirjutandua vältämättäh jatkan. Hos Wikipedii haudomospäi piäzi "putin Wikipediekse", se ei ole valmis, se nikonzu ei rodei valmis. Bumuagale painettavu kirju roih valmis da se piästetäh ilmah, ga internetas olijan tiedosanakniigan syväindö nikonzu ei ole valmis.

Kui vois piästiä haudomospäi muut karjalankielizet Wikipediet?

Ilja Mošnikov: Pidäy kirjuttua da kohendua kirjutuksii, kiändiä interfeisua.

Maria Kähäri: Pidäy olla aktiivistu maltajua, kuduat kirjutetah da tävvendetäh kirjutuksii. Lyydiläzes Wikipedies on ylen vähä kirjutustu da niilöis ei sydäindön puoles ole suurdu merkičysty (ezim. "Haug om kala."), no se on pohju, kuduale voibi Wikipedien nostua ku vai on kirjuttajua. Varzinaiskarjalazes Wikipedies probliemannu on se, ku sit pidäy vie äijän kabrastella da kohendella vuozien aloh luajittuloi dieloloi. Se krl-wiki allettih vuvvennu 2007. En tiijä ketbo sen pohjan luajittih, ga vikse keral ei olluh toven karjalan maltajii.

Midä mieldy oletto yhtehizes karjalankielizes Wikipedies?

Ilja Mošnikov: Ezmäine Wikipedii on olluh hätken inkubatoras, jo vuvves 2007 algajen. Nygöi duumaičen, gu toinah olis pidänyh kehittiä yhty, ga tiedämättäh otimmos sih, midä oli. Meile ei tävvy resursua kolmen Wikipedien luadimizeh. Yhtelläh en muga hyvin malta tehniellisty puoldu, sendäh en tiijä, kui se luadie.

Maria Kähäri: Minun mieles kaikkii paras olis ku yhtistettäs karjalankielizet Wikipediet yhtekse. Kui olen ellendännyh, alguperäzen krl-wikin probliemu oli, ku sih samazeh pohjah ammui kirjutettih samat kirjutukset kahteh libo enämbäh kerdah, eri murdehil. Ga sanottih, buito ei sua Wikipedieh muga kirjuttua, ei voi luadie kirjutustu, kuduan ainavo syväindö on linkit eri murrehversielöih. Täs on olluh nygözil Wikipedien ruadajil äijän ruaduo, kabrastella vahnoi "hairavoloi". (Sendäh ozutahes, ku krl-wikin kirjutuksien lugu väheni.) Nygöi myöhembi täh on löydynyh taba, kudual vikse vois yhteh Wikih luadie eri murrehversielöi, panna kirjutuksen eri murrehversiet välilehtilöin ual. Se toven pidäy tutkie. Hos ei olegi yhty karjalan kieldy, sitgi vois karjalankielizil olla yhtehine Wikipedii. Wikipedien merkičys on ezim. sit, ku karjalaine rahvas voitas eččie tieduo internetači omal kielel. Tämä tiedo on ilmai jogahizen suadavannu, da vie kaikin voijah yhtyö sen tiijon kirjuttamizeh da tävvendämizeh. Äijät käytetäh Wikipediedy, konzu ečitäh midätah tieduo, sit pidäyhäi karjalazil olla mahto eččie tieduo karjalakse.

Mittuine on Kiännä-projektan Wikipedii-ruadopajoin rouli?

Ilja Mošnikov: Se oli hyvä kogemus. Wikipedieh tuli uuttu kirjuttajua, hos ei kaikin jatkettu sidä ruaduo. Kiännä-projektan aigua tuli ajatus pidiä kirjuttajien kilbu da Karjalan Sivistysseura lähti kannattamah sidä. Kilbu parahite menöy. Minus ezim. toizien kursiloin aigua vois kirjuttua Wikih dai ezim. Petroskoin yliopistos. Puaksuh kuulet, gu kielen opastundu on buitegu irralline realizes elaijas, yhtelläh tämä on hyvä ezimerki sit, kui voibi yhtistiä kielenmalton da toizien maltoloin kehittämine da vie jättiä oma jälgi eläjes karjalan kielen hyväkse.

Suuri ruado on ruattu da suuri ruado on vie iel. Kui sanoi Maria, Wikipedii nikonzu ei rodei valmis, sih pidäy kirjuttua alalleh. Wiki-ruado pidäs jatkuo. Da se rubieugi jatkumah, ruvennemmo myö sidä jatkamah. Yhtes. Nygöi, konzu livvinkarjalan Wikipedii on piässyh haudomospäi, ga varzinaskarjalan da lyydin Wikipediet vie ollah sie kehittymäs, on kuulunuh paginua yhtehizes karjalankielizes Wikipedies. Toinah tulii askel olis Wikipedielöin yhtistämine?

Livvinkarjalankielizen Wikipedien piäsivu löydyy täs linkis: https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu.