Käännösseminaari on tietääksemme ensimmäinen karjalaksi kääntämisen kurssi, jossa karjalaksi (ehkä myös karjalasta) kääntäminen yhdistetään ammattikääntämisen koulutukseen. Opettajina on karjalan kielen ja käännöstieteen asiantuntijoita, ja luennoilla kerrotaan vuoroin kääntämisen yleisemmistä käytänteitä ja vuoroin karjalan kielen erityiskysymyksistä. Aamupäivän luentoja seuraavat käytännön harjoitukset, ja harjoituksia jatketaan itsenäisinä kotitehtävinä.
Marraskuussa luentojen aiheena olivat esimerkiksi kääntäjän ammattikuva ja käännösprosessi, joista kertoivat Marja Jänis ja Päivi Kuusi. Ylen karjalankielisten uutisen kääntäjä Natalia Giloeva puolestaan puhui karjalankielisten sanojen ja termien etsimisestä ja luomisesta. Ilja Moshnikov kertoi vähemmistökielisistä Wikipedioista ja omakielisen Wikipedian merkityksestä pienten kielten kannalta. Hän myös veti ensimmäisen Wikipedia-työpajan, jossa tartuttiin käytännössä karjalankielisen Wikipedian (tai oikeastaan kahden Wikipedian) sisällön lisäämiseen.
Tässä toisessa lähitapaamisessa olemme kuulleet Päivi Kuusen kiinnostavan luennon siitä, mitä vähemmistökielille kääntämisestä tiedetään tutkimuksen perusteella. On käynyt ilmi, että käännöstieteessä ei ole tähän mennessä kiinnitetty paljonkaan huomiota pienille vähemmistökielille kääntämiseen, vaan suurin osa tutkimusta käsittelee kääntämistä suurten kielten välillä. Karjalaksi kääntäminen ja käännöstieteeseen perustuvan kääntäjänkoulutuksen järjestäminen ovatkin tässä suhteessa uudenlainen ilmiö, josta myös käännöstieteilijät ovat kiinnostuneita. Käännösseminaarien yhteydessä kerätään samalla tutkimusaineistoa, josta valmistuu myöhemmin käännöstietelelistä tutkimusta. Tämä tutkimus tuo sitten omalta osaltaan karjalan kieltä näkyväksi myös tieteellisen tutkimuksen kentällä.
Toinen perjantain luennoista oli Natalia Giloevan ”YLE-uudizien kiändäminen karjalakse”, jossa hän kertoi kokemuksiaan siltä ajalta, jonka hän on kääntänyt ja lukenut karjalankielisiä uutisia. Suomen ajankohtaisuutisten kääntäminen pienelle, uhanalaiselle kielelle on ihan omanlaisensa käännösprosessi, ja se vaatii kääntäjältä jatkuvia päätöksiä esimerkiksi sanavalintojen suhteen. Kääntäjä joutuu päättämään, mikä olisi sopiva karjalankielinen vastine esimerkiksi yt-neuvotteluille tai kuhameemille.
Lauantaina on ollut ohjelmassa Marja Jäniksen luento kääntämiseen liittyvistä ideologioista eli erilaisista kääntämisen taustalla olevista uskomuksista, ajatuksista, aatteista ja arvoista. Nämä vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaista käännöstä pidetään hyvänä ja millaista huonona. Lisäksi Päivi Kuusi luennoi tiedonhankinnasta, joka on olennainen osa kaikkien kääntäjien työtä mutta joka on pienelle kielelle käännettäessä monella tavalla tavallista pulmallisempaa. Nämä käännöstieteelliset asiantuntijaluennot ovat osoittaneet, että kääntäjän ammattitaitoon kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä kielitaito. Juuri näitä kääntämisen erityistaitoja opetamme tässä seminaarissa.
Käännösseminaarissa on noin kolmekymmentä osallistujaa, joista osa on Suomen ja Venäjän karjalankielisiä ja osa Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opiskelijoita, jotka ovat opetelleet karjalan kielen yliopistossa. Seminaari jatkuu kotitehtävillä ja päättyy viimeiseen lähitapaamiseen huhtikuussa.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.