Kolmannen käännösseminaarin päätös

Tämänkertaisen käännösseminaarin viimeinen lähitapaaminen pidettiin 6.-7.4.2018. Jälleen on yksi kokonaisuus saatu päätökseen ja kurssitodistukset jaettu osallistujille. Kiitämme kaikkia mukana olleita!

***

Perjantaina aloitettiin Wikipedia-työpajalla, jota tuli pitämään Ilja Moshnikov. Hän alusti työpajaa puhumalla muun muassa Wikipedian merkityksestä karjalan kaltaiselle pienelle kielelle. Wikipedia on moderni kielenkäytön alue, ja avoimen tietosanakirjan luominen ja ylläpitäminen kehittää pientä kieltä, kun kirjoittaan tekstejä hyvin erilaisista aiheista. Lisäksi Wikipedia on tietosäiliö: se tallentaa nykyistä karjalaksi luotua tietoa myös tuleville sukupolville. Wikipedia on karjalaisten yhteinen urakka, jossa jokainen kirjoittaja voi tuntea yhteenkuuluvuutta toisten kanssa. Jokainen tekijä osallistuu omalla pienelläkin panoksellaan suureen, yhteiseen työhön. Karjalankielisestä Wikipediasta on tullut myös tärkeä karjalankielisen tiedon lähde, ja eri murteilla kirjoitettuja tekstejä käytetään yliopistollakin karjalan kielen opetuksessa.

Toisena aiheena perjantaina oli vähemmistökielille kääntäminen käännöstieteen näkökulmasta, ja tästä aiheesta puhui tuttuun tapaan Päivi Kuusi, joka on myös julkaissut tutkimusta tästä aiheesta. Luennolla oli esillä esimerkiksi se, että karjalan kaltaiselle vähän käytetylle kielelle kääntäminen vaatii tiedonhakua tavallista vaikeammissa olosuhteissa. Kääntäjän apuvälineitä on olemassa tai saatavilla vain rajallisesti. Lisäksi pienen kielen käyttöalueet ovat rajalliset, ja kielessä on paljon sanastollisia aukkoja (etenkin ammattikielisessä terminologiassa). Lisähaasteena on myös se, että kaikki kielen normit eivät ole vakiintuneet, ja osa kielimuodoista on vielä vailla kirjallista normitettua standardia.

Mielenkiintoista oli myös pohtia, mikä on kääntämisen funktio eli tarkoitus sellaisessa tilanteessa, jossa karjalankielisen yhteisön jäsenet ovat kaksikielisiä ja osaavat karjalan lisäksi suomea tai venäjää. Tavallisesti kääntämistä tarvitaan siksi, että jokin ihmisryhmä ei osaa teoksen alkuperäistä kieltä. Karjalaksi käännettäessä tämä ei yleensä ole tarkoituksena kielirajan ylittäminen, vaan kääntämisen funktiona on kielen elvyttäminen. Tällöin kääntämällä pyritään lisäämään kielituotteiden määrää, laajentamaan kielen käyttöalueita, luomaan uutta sanastoa ja myös lisäämään kielen näkyvyyttä. Yhteisöllisten, laajojen tavoitteiden lisäksi kääntämisellä voi olla myös yksilökohtaisia päämääriä kuten luoda omille lapsille ääneen luettavaa kirjallisuutta tai kehittää omaa kielitaitoa kääntämällä.

Perjantain käännösharjoituksessa luettiin pienryhmissä ääneen omat harjoituskäännökset. Ääneen lukemisen tarkoituksena oli havainnoida uudella tavalla esimerkiksi tekstin sujuvuutta ja mahdollista lähdekielen aiheuttamaa interferenssiä. Usein vasta ääneen lukiessa huomaa oman käännöksen ongelmakohtia, jotka voi sitten korjata. Lopuksi keskusteltiin yhdessä siitä, millaisia asioihin ääneen luettaessa kiinnitettiin huomiota. Päivi Kuusen yleisohje osallistujille kuuluukin: kun luulet, että käännös on valmis, lue se vielä itsellesi ääneen.

Perjantaina saimme myös surullisia uutisia: käännösseminaariin kahtena vuonna osallistunut Tamara Ščerbakova on siirtynyt tuonilmaisiin (https://www.youtube.com/watch?v=nmVRcjIW5Po&feature=youtu.be). Tamaran ja toisen aikaisempiin seminaareihin osallistuneen opiskelijan Aleksi Ruuskasen kääntämä Peppi Pitkätossu ilmestyy kevään aikana Karjalan Sivistysseuran kustantamana. Hyviä matkua tuonilmazih!

***

Lauantaina vieraanamme oli Tatjana Baranova, joka on viime vuosina kääntänyt runsaasti lauluja karjalan kielelle. Karjalankielisillä lauluilla voi olla monta käyttötarkoitusta, ja niistä on hyötyä myös kielenoppijalle: melodian avulla sanat jäävät paremmin muistiin. Luennollaan Tatjana kertoi laulutekstien kääntämisestä, joka eroaa monella tavalla tavallisesta kääntämisestä. Kun käännös on tarkoitettu laulettavaksi tietyllä melodialla, sen täytyy noudattaa samaa runomittaa kuin alkuperäisen tekstin. Tatjana kertoi myös Kägöi-levystä, joka on tehty Karjalan kielen kodin (https://www.karjalankielenkodi.net/) hyväksi ja jossa lauluja tulkitsee Enska Jakobson. Lisäksi Tatjanan laulukäännöksiin voi tutustua Vkontaktessa: https://vk.com/pajatammo_karjalakse.

Tatjanaa kävi haastattelemassa sanomalehti Karjalaisen toimittaja, ja lauantain 7.4. lehdessäkin kerrotaan laulujen kääntämisestä.

Lisäksi lauantain ohjelmaan kuului seminaariin osallistuneiden esitelmiä, joissa he kertoivat käännöskokemuksistaan ja siitä, mitä he ovat käännösseminaarin aikana oppineet. Seminaariin osallistui tälläkin kertaa monenikäisiä ihmisiä (eläkeläisistä nuoriin karjalan kielen opiskelijoihin). Monet osallistujat työskentelevät Karjalan tasavallassa kieliammattilaisina (toimittajina, opettajina, tutkijoina). Esille tuli monella tavalla esille se, että kääntäminen on olennainen osa vähemmistökielisen median toimittajien työtä. Toimittajan kiireisessä työssä kääntämiseen ei kuitenkaan ole mahdollista syventyä samalla tavoin kuin ammattikääntäjä tekee työssään. Kiireisessä työssä ei ole myöskään välttämättä aikaa pohtia eri mahdollisuuksia uusien karjalankielisten sanojen luomisessa, vaan helposti tulee otettua käyttöön lainasanoja.

Karjalan kielen opiskelijoiden esitelmissä tuotiin esille ns. käännöskommentit, jotka ovat yksi ammattikääntäjien koulutuksen työmuoto: niissä osallistujat kuvaavat ja analysoivat omaa käännösprosessiaan. Kommentin kirjoittaminen vaatii työtä, mutta opiskelijan näkivät myös käännöskommenttityöskentelyn hyvät puolet. Kuten käännöstieteen kouluttajamme Päivi Kuusi sanoo, asiantuntijuutta on se, että kykenee analysoimaan omaa työtään kriittisesti ja pohtimaan, miten voisi kehittää omaa osaamistaan. Käännöskommentti on yksi työväline tämän harjoittelussa.

Sanastotyö eli uuden sanaston tuominen oli esillä oikeastaan kaikissa esitelmissä, ja koko tämänvuotisessa seminaarissa paino on ollut nimenomaan sanastossa. Toinen harjoitustehtävä oli kääntää Wikipedia-artikkeli itselle vieraasta aihepiiristä, ja se pakotti miettimään ja kehittämään uutta sanastoa. Näitä pohdintoja esitelmissäkin tuotiin näkyviin. Eräs osallistuja sanoi, että kun hän oli lukenut venäjänkielisen alkutekstin, se oli tuntunut ymmärrettävältä. Mutta kun hän teki käännöksen, hän käytti kuuttakymmentä sellaista sanaa, jota ei ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt karjalaksi.

Kurssin nuoret opiskelijat puhuivat myös siitä, että käännösseminaarista oli hyötyä kielitaidon kehittymisessä sekä teoriassa että käytännössä. He pitivät hyödyllisenä, että seminaarin aikana oli kuultu eri karjaloiden ja myös vepsän kielen vivahteista. Lisäksi he pitivät hyvänä sitä, että seminaarissa puhuttiin karjalaa, eli opetustilanteet toimivat myös käytännön kieliharjoitteluna. Seminaarin kielipolitiikka onkin ollut alusta saakka hyvin avoin: meidän tapahtumissamme on saanut puhua sitä kieltä, mitä osallistujat haluavat. On kuultu monenlaista karjalaa, suomea, venäjää ja tänä vuonna myös vepsää. Me Kiännä!-hankkeessa suvaitsemme kaikkia kieliä ja murteista – sekä sanan suomalaisessa että karjalaisessa merkityksessä!

Seminaarin päätöskeskustelussa puhuttiin siitä, mitä kaikkea pitäisi tulevaisuudessa kääntää karjalaksi. Yksi vastaus on, että kaikkea ja kaikenlaista – karjalaksi on vieläkin olemassa niin vähän tekstejä. Nykyaikaisten tekstien kääntäminen pakottaisi luomaan uutta sanastoa. Nuorille kaivataan omaa luettavaa, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuutta. Klassikkokirjallisuuden ohelle toivotaan kevyempää luettavaa kuten dekkareita, rakkausromaaneja tai naistenlehtiä. Karjalan oppikirjoja voisi tehdä kääntämällä suomen kielen oppikirjoja. Lakitekstejä haluttaisiin karjalaksi, esimerkiksi Karjalan Tasavallan perustuslaista voisi olla olemassa käännös. Nuoremmat osallistujat ottivat esiin myös sosiaalisen median: karjalankielisiä käyttöliittymiä kaivataan erilaisiin some-kanaviin. Perinteisen kirjallisuuden lisäksi puhuttiin myös muista käännöskohteista: elokuvista ja niiden ruututeksteistä, tietokonepeleistä, lautapeleistä, nuorison suosimasta musiikista (kuten vaikkapa metallimusiikista). Yliopistoväki toivoisi, että karjalaksi olisi mahdollista julkaista tieteellisiä artikkeleita siinä missä suomeksikin. Ylipäätään haluttiin korostaa, että kaikkea on mahdollista kääntää karjalaksi ja että karjalaksi kääntäminen tekee näkyväksi karjalan kielen elinvoiman.

Lisäksi ideoitiin sitä, miten Kiännä!-hanke voisi tulevaisuudessa toimia. Vuosi 2018 on hankkeen rahoituksen päättymisvuosi, mutta edellisiltä vuosilta on jäämässä sen verran varoja, että erilaista toimintaa voidaan jatkaa vielä ainakin vuonna 2019. Tulossa on vielä neljäs käännösseminaari. Sen lisäksi ehdotettiin, että voitaisiin järjestää Wikipedian jatkotyöpaja niille, jotka haluavat kehittää osaamistaan karjalankielisen Wikipedian parissa. Monta kertaa päivän aikana esitettiin toive verkkosanakirjasta, jonne voisi päivittää kaikki karjalan uudissanat ja joka olisi kaikkien ulottuvilla. Tämä on iso tavoite, jossa täytyy toimia yhteistyössä karjalan kieltä elvyttävien tahojen kesken. Kiännä-hankkeen opetusmateriaaleja toivottiin avoimeen verkkoon, ja tätä ryhdymme hankkeessa pohtimaan.

Lauantain merkkitapaus oli myös se, että Ylen karjalankieliset uutiset ovat siirtyneet Radio 1 –kanavalle ja ovat tästä lähtien kuultavissa (entistä pidemmässä muodossa) kaikkialla Suomessa. Natalia Giloevan kääntämissä ja lukemissa uutisissa oli maininta myös käännösseminaarista: https://areena.yle.fi/1-4400363.

Tätä kirjoittaessani opiskelijat ovat syventyneet kurssipalautteeseen, jota kokoamme jokaisen seminaarin päätteeksi. Karjalan käännösseminaarit ovat olleet meille järjestäjille suuri urakka, joka on vaatinut paljon suunnittelutyötä mutta myös valmiutta muuttaa suunnitelmia ”lennosta” seminaaripäivien aikana ja ottaa käyttöön kurssien aikana syntyneitä ideoita. Vastaavasta vähemmistökielelle suunnatusta kääntäjänkoulutuksesta ei ole olemassa tietoa, joten kaikki on täytynyt suunnitella alusta saakka (toki hyödyntäen suomalaisen ammattikääntämisen koulutuksen menetelmiä). Tänä vuonna olemme myös soveltaneet aikaisemmista seminaareista saamaamme palautetta ja muun muassa ottaneet sanastotyön entistä näkyvämmäksi osaksi kurssia.

Seminaaripäivät ovat pitkiä ja intensiivisiä sekä opiskelijoille että opettajille. Me lopetamme tänään hyvillä mielin tämän kolmannen seminaarimme: olemme oppineet itsekin paljon ja saaneet uudenlaisia näkökulmia karjalan kieleen, elvyttämiseen ja kääntämiseen liittyviin asioihin. Kiitämme kaikkia osallistujia - passibo ylen suuri! Monien kanssa varmasti tapaamme ensi syksynä, ja samalla toivomme mukaan uusia osallistujia!