Nänniniekoin muuzikkukerho ja hiekkumuakormani: kääntäjät sanaston kimpussa

Käännösseminaarin toisessa tapaamisessa 19.-20.1.2018 jatkettiin laajasta kääntäjän sanastotyön teemasta, jonka käsittely aloitettiin jo ensimmäisessä seminaarissa. Valitsimme sen käännösseminaarin ”uuden kierroksen” erityisteemaksi, koska aihe on aikaisemmissa seminaareissa noussut toistuvasti esille opiskelijoiden kirjoittamissa käännöskommenteissa.

Päivi Kuusi luennoi ensiksi kääntäjän tiedonhausta, joka on yksi kääntäjän osaamisen (kompetenssin) osa-alueista. Tiedonhaku on erittäin tärkeä taito, jolla voi paikata mahdollisia ”aukkoja” muissa kääntämisen osa-alueissa. Kieltä vasta opettelevalla hyvät tiedonhakutaidot voivat toimia voimavarana: vaikka joku olisi vasta opettelemassa karjalaa, tiedonhakutaidoilla voi kääntäessä paikata kielitaidon aukkoja. Tiedonhaun taitoihin kuuluvat mm. seuraavat: tiedon tarpeen tunnistaminen, erilaisten apuvälineiden (sanakirjojen, hakukoneiden, termitietokantojen, sähköisten korpusten) käyttäminen, lähteiden kriittinen arviointi sekä hankitun tiedon arkistointi. Karjalan kielellä ei ole olemassa sellaista apuvälineiden määrää kuin suurilla kielillä (ja myös suomen kieli on tässä mielessä suuri kieli). Tässä tilanteessa on tärkeää oppia käyttämään mahdollisimman tehokkaasti sitä, mitä on saatavilla. Tiedonhakua harjoiteltiin ryhmissä valitsemalla ensin sellainen lähtöteksti, jonka aihe ei ollut ryhmäläisille tuttu, ja etsimällä sen jälkeen tietoa a) lähtötekstin (suomen- tai venäjänkielisistä) sanoista ja niiden merkityksestä sekä b) mahdollisista karjalankielisistä vastineista.

Lisätietoa kääntäjän termistyö saa esimerkiksi Inkeri Vehmas-Lehdon artikkelista vuodelta 2010 (Termit kääntäjän näkökulmasta, www.vakki.net/publications/2010/VAKKI2010_Vehmas-Lehto.pdf )

Päivi puhui myös erikoisalan sanaston kääntämisestä. Erikoisalan termit ovat sellaista sanastoa, joiden merkityksen ymmärretään vain tietyn erikoisalan sisällä (esimerkiksi lääketieteen tai lakikielen termit tai vakkapa harrastuspiirien sanasto). Karjalan kaltaisen uhanalaisen kielen tapauksessa erikoisalojen sanasto on yksi merkki kielen kehittymisen vaarantumisesta. Kieltä uhkaa sanaston kuihtumisen kierre, jos sanasto ei pysy mukana maailman kehittymisessä. Jos kielessä ei ole sanoja tietyn alan ilmiöille, tästä aiheesta ruvetaan yhä enemmän puhumaan enemmistökielellä. Kielen elvyttämisessä ja kehittämisessä tarvitaan myös erikoiskielten sanastotyötä, ja yksi väylä siinä on kääntäminen: erikoisalan tekstin kääntäminen pakottaa etsimään tietoa ja kehittämään sanastoa.

Toinen ryhmäharjoitus käsitteli ns. vastineenmuodostusta eli tilannetta, jossa karjalan kielessä ei ole olemassa valmista vastinetta lähtökielen sanalle ja jossa kääntäjän on luotava karjalankielinen uudissana. Vastineenmuodostuksessa on olemassa erilaisia vaihtoehtoja: voidaan lainata sana jostain muusta kielestä, voidaan luoda käännöslaina (kääntää suomen- tai venäjänkielinen yhdyssana sana sanalta karjalaksi), voidaan käyttää selittävää vastinetta (esim. suomen termi isyysraha voitaisiin korvata selityksellä ”avustus isälle lapsen syntymän yhteydessä”) tai karjalan kaltaisen kielen tapauksessa voidaan muodostaa uusi johdos.

Harjoituksessa piti keksiä termiehdotuksia (vastine-ehdotuksia) seuraaville suomen kielen sanoille: venäläistaustainen, aavikkotasku, alihankkija, kärkihanke, koulukiusaaminen ja vauvamuskari.Sanat on valittu Ylen uutisista, joita Natalia Giloeva kääntää viikoittain karjalaksi. Sanat, jotka suomalaisesta kuulostavat yksinkertaisilta ja selviltä, ovatkin usein vaikeita kääntää kielelle, jossa ei vastaavaa sanastoa ole.

Jokainen sana oli omalla tavallaan haasteellinen. Mihin kaikkiin ihmisryhmiin viitataan sanalla venäläistaustainen? Millainen karjalankielinen vastine kattaisi sekä Venäjältä tulleet uudet maahanmuuttajat että sellaiset venäläistaustaiset, jotka ovat syntyneet Suomessa?
Millainen lintu on aavikkotasku? Mihin linnunlajiryhmään se kuuluu? (Suomessa esiintyvien lintujen lajinimien luokittelu havainnollistaa sitä, miksi linnunnimiä käännettäessä täytyy ottaa huomioon lintujen tieteellinen luokittelu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_linnuista). Mitä tekee alihankkija? Mikä on sen ero verrattuna aliurakoitsijaan? Mikä tarkkaan ottaen on kärkihanke? Paljastaako kielestä toiseen kääntäminen poliittisen sanaston onttouden? Mitä kaikkea voi koulukiusaaminen sisältää? Karjalankielinen školaniärittämine on liian lievältä kuulostava termi (vähän sama kuin jos suomeksi puhuttaisiinkin koulukiusoittelusta), vaikka kiusaaminen on pahimmillaan vakava väkivallan muoto? Mitä tehdään vauvamuskarissa? Minkäikäisiä ovat sen osallistujat?

Ryhmät kehittivät näille sanoille monenlaisia vastineita, jotka olemme koonneet alempana olevaan taulukkoon. Vastine-ehdotuksissa oli käytetty monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Termejä oli pohdittu myös niiden venäjänkielisten vastineiden kautta, ja myös englannin kieltä oli käytetty toisinaan apuna. Karjalankielisiin vastineisiin oli etsitty apua karjalan murteiden rikkaasta aarreaitasta. Joskus oli tehty käännöslainoja suomesta tai venäjästä. Muutaman kerran ehdotettiin myös suoraa lainasanaa suomesta, venäjästä tai englannista.

Suomi	Karjala (livvinkarjala/vienankarjala, vepsä)
venäläistaustainen	alguperiä myöte ven’alaine olla roinduperiä myöte ven’alaine roinduperiä myöte ven’alaine roinduperiä ven’alaine ven’alaine fooni (ven’alasfooni) ven’alaisperindölline ven’alaisperäine ven’alasbackgraundaine/ven’alasbekgraundaine ven’alasjälgiperäine ven’alastagaperäine ven’alastaustaine Ven’alpäi tulluh/muuttunuh ven’aroinduperäine ven’atagaperäine venälaizjurine (vepsä) venäläini venäläisperäni venäläispohjani
aavikkotasku	hiekkamuacirkka hiekkamuavarpuni hiekkumuakivičiučoi hiekkumuakormani hiekkumualindu kallivoiičäkki kivitasku kivivarpuni kuivikkokivilindu kuivikkolindu pal´l´asmuaiičäkki ruopasiičäkki
alihankkija	alihankkija aliurakoiččii aliurakoiccija subpodr’aččiekku välifirmu
kärkihanke	piäprojektu
koulukiusaaminen	koulukiusuamini koulukiusuanta koulumuokkuamine školakiuzuamine školaniärittämine skolnärituz (vepsä)
vauvamuskari	muskari nännilapsimusiikkikerho nänniniekoin muuzikkukerho pikkarazien muuzikkukerho/muuzikkukluubu/muuzikkuškola platenccamusiikkikerho platenccamuskari pun’uloin muuzikkukerho yskyniekanmuuzikkuopastus

Tehtävän toisessa osassa termiehdotuksia piti vielä tarkastella hyvän termin kriteereiden avulla. Onko termi toimiva (onko se tarpeeksi lyhyt, voiko sitä taivuttaa helposti karjalan kielen taivutussääntöjen mukaan, voiko siitä muodostaa karjalankielisiä johdoksia)? Onko termi luonteva (kuulostaako sana liikaa vierasperäiseltä tai muuten vieraalta)? Onko termi läpinäkyvä (onko sen merkitys ymmärrettävä, heijastaako se tärkeimpiä käsitepiirteitä)? Onko termi erottuva (eroaako se riittävästi lähikäsitteistä, jotta se ei sekaannu niiden kanssa)?

Harjoitus herätti paljon keskustelua ja osoitti konkreettisesti sen, miten haastavaa on karjalaksi kääntävän työ. Sopivan vastineen luominen ei ole useinkaan yksinkertaista. Toisaalta tehtävä osoitti myös sen, että karjalan kielellä on paljon mahdollisuuksia uudissanojen luomiseen: uutta voidaan luoda kielen omista aineksista käyttämällä hyväksi murresanoja tai luomalla uusia yhdyssanoja ja johdoksia.

Seminaari päättyi lauantaina karjalankielisen Wikipedian esittelyyn ja Wikipedia-työpajaan, jossa vieraamme Ari Burtsoff opasti opiskelijoita viemään kotitehtävänä kirjoitetut Wikipedia-tekstien käännökset karjalankieliin Wikipedioihin. Kiännä-hanke pyrkii tällä tavoin pitämään yllä aikaisemmin aloitettua Wikipedia-työtä.