keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Kul’tuuru muuttujas muailmas

XVI Suomelas-ven’alaine kul’tuurufourumu oli pietty tänä vuon Petroskois, Karjalan tazavallas. Kiännä-projektan tutkijannu minul lykystih puuttuo täh tapahtumah. Korgeitazoine kolmen päivän fourumu keräi yhteh läs 400 suomelastu da ven’alastu edustajua. Fouruman avajazis oli ilo kuulla, gu prezidentutazolgi kahten muan kul’tuuruyhteisruaduo kannatetah. Kaikkih probliemoih kaččomattah suomelas-ugrilaine kul’tuuru da kielet sežo mainittih. Paiči kahtenkeskizii neuvotteluloi fouruman aigua oli pietty seiččie seminuarua, kudamis kačeltih ezimerkikse kanzanperindyö, kirjalližuttu, muuzikkua da matkailuu. Matkailun merkičysty kul’tuuran säilyttämizes oligi korostettu. 
Korgeitazozien paginoin rinnal oli pietty enämbi sadua nevvotteluu. Ičegi omas puoles kävyin Petroskoin yliopistoh, vastavuin Wikipedien aktivistoinke, Karjalan Sivistysseuran edustajienke da Petroskoin kanzallizen muzein ruadajienke. Jälgimäzikse mainitut tahtottas olla yhtevyksis da oldas kiinnostunuot kieliazientundijois. Fouruman kolmandennu päivänny kävyin Priäžän Elämä-etnokul’tuurukeskukseh, Tulemajärven vahnal zavodal, Kinnermäin da Vieljärven kylih. Puutui kaččuo omin silmin, mittuine Karjalan Kielen Kodi on. Ruattu on ylen äijy, ielpäi on vie suurembi ruado. Himoittas, gu kai tavoittehet todevuttas. Matkan hengi oli ylen lämmin. Opimmo omas puoles kannattua karjalan kielen koin toimindua. Kučuingi vieljärveläzii Kiännä-projektan kiännösseminuarah, kuduadu ruvetah tänä vuon pidämäh Jovensuus.
Fourumu on pietty da myö jatkammo omii ruadoloi. Mieles on Nuoren Karjalan tulii aigu. Tahtozin, gu jatkos kul’tuurufourumas enämbi huomivuo kiinnitettäs vähembistökielien probliemoih, kielien nygytilah da elvytykseh, sendäh gu kielet on vältämätöi oza kul’tuurua. Yksi teemuseminuarois vois olla omistettu kielile. Kul’tuuruprojektan rahoitukseh vois hyvin ližätä ”kielipuoli”. Kehoittazin kul’tuurualan ruadajii ezimerkikse luadimah projektoin sivuloi kui virallizil kielil, mugagi vähembistökielil, ezimerkikse karjalakse. Muga kielet tuldas nägyvih, kehityttäs, kiändäjil olis ruaduo. 
Kaikile järjestäjile passibot!

#koneensäätiö #rohkeatekijä #kultforum #2015

Kuvia kielitempauksesta

Kuvia viime perjantain livvinkielisestä tempauksesta on täällä: https://instagram.com/kiannahanke/. 
Joensuun kampuksen Agora-rakennuksessa livvinkieliset käännökset ovat edelleen nähtävissä, alla muutamia esimerkkejä.




torstai 24. syyskuuta 2015

Livvinkarjalaa näkyväksi käännöskylttien avulla

Lauantaina 26.9.2015 vietetään Euroopan kielten päivää, joka tarkoituksena on edistää ja tehdä näkyväksi Euroopan monikielisyyttä. Päivästä kerrotaan tarkemmin näillä sivuilla: http://edl.ecml.at/Home/tabid/1455/language/fi-FI/Default.aspx. Euroopassa puhutaan yli kahta sataa kieltä, joista monet ovat pieniä ja usein myös uhanalaisia vähemmistökieliä. Viralliset kielipäivän tapahtuvat keskittyvät usein Euroopan suuriin kieliin ja niiden opiskeluun. Meillä Itä-Suomen yliopistossa halutaan kuitenkin kiinnittää huomiota Euroopan pieniin kieliin.

Tällä kertaa me Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston opettajat ja tutkijat nostamme esiin
livvinkarjalan, joka on yksi Suomessa puhuttavista vähemmistökielistä. Karjala on suomen lähin sukukieli, ja sen ymmärtäminen on suomenkielisille yleensä helpompaa kuin esimerkiksi viron. Karjalan kieli on yliopistossamme erityisasemassa, sillä olemme ainoa suomalainen yliopisto, jossa karjalan kieltä ja kulttuuria voi opiskella sivuaineena.

Perjantaina 25.9.2015 livvinkarjalaa tehdään tunnetuksi kylttikäännöksillä, joita humanistisen osaston kieliaineiden opettajat ja tutkijat ovat ideoineet yliopiston Joensuun kampukselle (tarkemmin sanoen ravintola Auraan, kahvila Vienolaan ja Agora-rakennuksen käytäville). Lisäksi seuraamme tempausta sosiaalisessa mediassa: Twitterissä @Kianna_hanke, Facebookissa https://www.facebook.com/kiannahanke ja Instagramissa @kiannahanke. Käytämme asiatunnisteita #kielipäivä2015 ja #livvinpäivä2015.

Kyltit on kääntänyt UEF:n nuorempi tutkija Natalia Giloeva. Kääntäminen on yksi keino edistää ja ylläpitää monikielisyyttä, ja tempauksella haluamme osoittaa myös kääntämisen merkitystä kielen oppimisessa, ylläpitämisessä ja elvyttämisessä.

Käännöstempauksen järjestävät yhteistyössä Kiännä!-hanke, Kontu-hanke ja Crossling-olkkari. Hankkeita rahoittavat Koneen Säätiö ja Emil Aaltosen Säätiö.

Lisätietoja: yliopistonlehtori Helka Riionheimo, apulaisprofessori Leena Kolehmainen ja apurahatutkija Milla Uusitupa
http://kianna-hanke.blogspot.fi/
https://kontublog.wordpress.com/
https://crosslingolkkari.wordpress.com/
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@uef.fi