perjantai 18. tammikuuta 2019

Äitiyspakkaus karjalaksi: nännilapšenlouta vaiko ehkä kabalot vastarodivunnuzel mladenčal?

Tammikuisena pakkaspäivänä kokoonnuimme tämän lukuvuoden käännösseminaarin toiseen lähitapaamiseen. Mukana olivat lähes kaikki syksyn seminaarin osallistujat, ja tällä välin he olivat kirjoittaneet oman käännöksen ja käännösprosessiaan kuvaavan käännöskommentin sekä antaneet vertaispalautetta jonkun toisen osallistujan käännöksestä ja käännöskommentista.



Opiskelu jatkui perjantaina 18.1. kääntäjän tiedonhaun merkeissä. Päivi Kuusi piti luennon siitä, miten tärkeitä hyvät tiedonhakutaidot ovat kääntäjälle. Näihin taitoihin sisältyy myös tiedon kriittinen arviointi eli sen pohdinta, onko löydetty tieto luotettavaa ja voiko sitä soveltaa oman käännöksen tarpeisiin. Päivi totesi myös, että kääntäjä joutuu aina lukemaan käännettävän tekstin paljon tarkemmin  kuin kukaan tavallinen lukija. Tiedonhakuun sisältyy usein myös erilaisten aiheeseen liittyvien tekstien lukeminen, jonka avulla kääntäjä lisää omaa ymmärrystään aihepiiristä.



Tiedonhaun lisäksi Päivi käsitteli myös käännösvastineiden etsimisestä tai muodostamisesta. Käännösvastine tarkoittaa sitä sanaa tai laajempaa ilmausta, jota käännöksessä käytetään alkuperäistekstin sanan tai ilmauksen vastineena. Kääntäjän on tärkeää ymmärtää, että hän ei oikeastaan käännä sanoja vaan merkityksiä. Kielten käsitejärjestelmät ovat erilaisia, ja kääntäjän täytyy työssään tarkkailla näitä eroja. Päivi käytti esimerkkinä suomen ja venäjän oksaa tarkoittavia sanoja. Suomeksi oksat luokitellaan pää- ja sivuoksiin: pääoksa lähtee suoraan puun rungosta ja sivuoksa taas lähtee toisesta oksasta. Venäjässä oksat jaetaan toisella tavalla eli ”puutuneisuuden” tai puumaisuuden mukaan: toiset oksat ovat ohuita ja taipuisia, toiset taas vahvempia ja puumaisempia. Ei ole siis yksinkertaista vastausta siihen, miten venäjän oksaa tarkoittavat sanat pitäisi kääntää suomeksi.



Koska karjalan kirjakielen eri muodot ovat nuoria ja karjalaksi on kirjoitettu vain rajallisesta määrästä aiheita, karjalan kääntäjä joutuu usein työssään luomaan kokonaan uusia käännösvastineita. Vastineenmuodostusta harjoiteltiin ryhmissä, ja tehtävänä oli pohtia mahdollisia karjalankielisiä vastineita suomen sanalle äitiyspakkaus. Kuten aikaisemminkin harjoituksissa, yksi sana voi tuottaa monia erilaisia vastineita, joista kääntäjä joutuu sitten valitsemaan. Seuraavaan olemme koonneet ryhmien erilaiset ehdotukset:

Vienankarjala:
  • synnytyspaketti
  • lapsensuajan paketti
  • lapsensuajapaketti
  • vaštašyntynyönpaketti/vaštašuavunpaketti
  • nännilapšenlouta
  • platenčankesseli
  • vaštašyntynyönpaketti
Eteläkarjala:
  • yskäniekan/lapsensuajan/perehen(/muamahus)
  • boksi/juaššiekka/pakietta/pakkavo/sunduga
Livvinkarjala:
  • kabalot vastarodivunnuzel mladenčal
  • valdivon abulahju lastu suanuzel naizel
  • lapsen tavaravakku/laukku
  • muamažuspakiettu
  • kädehiizen pakiettu
  • muamanlaukku
  • pun’u/kabalolapsipakkavus
  • tulokaspakkavus
Vepsä
  • mamoin abupuzu
  • vagahaižen abupuzu
  • mamoin rahatugi

Harjoituksessa tärkeää oli harjaantua ajattelemaan merkityksen kääntämistä, ei suomen yhdyssanan osien suoraa kääntämistä. Suomessakin äitiyspakkauksen nimityksestä on käyty keskustelua ja esitetty monenlaisia ehdotuksia kuten vauvapakkaus, perhepakkaus tai vanhempainpakkaus:
https://aitiyspakkaus.kela.fi/nimiehdotukset



Perjantain päätteeksi Ilja Moshnikov piti Wikipedia-työpajan. Käännösseminaarissahan on tiiviisti otettu osaa karjalankielisen Wikipedian laajentamiseen, ja työ jatkuu vieläkin. Tässä seminaarissa Iljan tavoitteena oli opettaa osallistujille, miten tehdään korjauksia olemassa oleviin kirjoituksiin ja miten Wikipediaan lisätään kirjoituksia. Omakieliset Wikipediat ovat nykymaailmassa tärkeitä pienten kielten kehittämisessä, joten niihin kannattaa panostaa.

*****
Perjantaina oli myös Itä-Suomen kääntäjänkoulutuksen 50-vuotisjuhlapäivä. Kiännä!-hanke onnittelee kaikkia kääntäjänkouluttajia! Ilman teidän rakentamaanne pohjatyötä ei olisi koskaan voitu saada ja toteuttaa ideaa siitä, että kääntäjänkoulutusta kannattaa antaa myös vähemmistökielen kääntäjille.Kiännä!-hanke esittäytyi tilaisuuden kirjanäyttelyssä.



Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.