Kutsu hankkeen viimeiseen käännösseminaariin lukuvuonna 2018-2019

Kiännösseminuaru II - Kiännöšseminari II - Kiännösseminuara II

Huom! Seminaarin osallistujat voivat tänä vuonna hakea matka-apurahaa. Lue lisää täältä: https://kianna-hanke.blogspot.com/p/matka-apurahat-2018-2019.html

 *******

Tule opastumah kiändämäh karjalakse!
Mittuine on kiändäjän ruado? Ken, kui, midä da konzu on kiändänyh karjalakse? Da midä pidäs karjalakse kiändiä? Mittustu kirjalližuttu karjalakse kiännetäh? Kui kiännöstiedo opastau kaunehkirjalližuon kiändämizeh? Kuspäi kiändäi suau tieduo, konzu vastah tulou tundematoi sana? Tahtozitgo kiändiä Wikipediedu karjalakse?

Tule kuundelemah nämmis da toizis kyzymyksis Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kiändämizen opastusseminuarah. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen Fondu (Koneen Säätiö). Tämä on projektan jälgimäine kiännösseminuaru!

Ližätieduo suat Kiännä!-projektan verkosivuloil http://kianna-hanke.blogspot.fi/

Kiännösseminuaru II (5 op)
Opastusmuvvot: Luvendot da harjaitukset. Vuitti harjaituksis voibi suorittua verko-opastuksennu.

Seminuaru pietäh Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel Agora-rakendukses

Opastuspäivät: piätteniččy–suovattu 5.–6.10.2018, piätteniččy–suovattu 18.–19.01.2019, piätteniččy–suovattu 29.–30.03.2019

Syväindö: Seminuaras tuttavutah kaunehkirjalližuon kiändämizen perustehih da tutkimukseh sego karjalan kiändämizen histourieh da karjalan kielen kaunehkirjallizen kiändämizen eričyskyzymyksih. Sen ližäkse seminuaras kačellah kaunehkirjallizeh kiändämizeh kuulujua projektumaltamistu. Kiännösharjaituksikse opastui kiändäy kaunehkirjallistu tekstua da kirjuttau omas kiännösprocesas kiännöskommentan sego arvostelou da kommentiiruiččou toizien opastujien kiännöksii.

Enzimäzen seminuarukerran programmas on luvenduo kiännösruavon histouries (Riikka Iso-Ahola), karjalan kielen sanakirjas (Susanna Tavi), opastukses kaunehkirjalližuon kiändämizeh (Päivi Kuusi) da Muumi-kniigoin karjalakse kiändämizes (Natalia Sinitskaja). Luvendoloin ližäkse roih harjoitustu da ruandua Wikipedii-pajas.

Opastajat: Päivännouzu-Suomen da Helsingin yliopiston kiännöstiijon da karjalan kielen azientundijat sego tulijat luvendonlugijat

Opastuskielet: vuitti opastukses roih suomekse da vuitti karjalakse.

Kohtehjoukko: Seminuaru pädöy kaikile karjalan kieles kiinnostunnuzile, ga harjoituksien luadimizeh pidäy olla karjalan kielen maltuo. Päijäh kai karjalan kielimuvvot! Gu ollet jo kiändänyh karjalakse, tule sanelemah omis kogemuksis karjalan kielen kiändäjänny! Seminuarah voit ottua ozua sitgi, hos et ni olle suoritannuh kiännösseminuarua I. Kogo seminuaran suoritannuot suajah omas ozanotandas tovestuksen, ga seminuarah voibi sežo tulla vaigu kuundelemah.

Ilmoittai nenga: Kiännösseminuarah II voibi ilmoittuakseh sähköpoštači projektan koorginuattorale Natalia Giloevale adressih natalia.giloeva@uef.fi. 7.9.2019 sah. Päivännouzu-Suomen yliopiston opastujat voijah ilmoittuakseh WebOodan kauti.

*******

Tule opaštumah kiäntämäh karjalakši!

Mimmoni on kiäntäjän ruato? Ken, kuin, mitä ta konša on kiäntän karjalakši? Ta mitä pitäis karjalakši kiäntyä? Mimmoista kirjallisutta karjalakši kiännetäh? Kuin kiännöštieto opaštau kaunokirjallisuon kiäntämiseh? Mistä kiäntäjä šuau tietuo, konša vaštah tulou tuntematoin šana? Tahtositko kiäntyä Wikipedijua karjalakši?

Tule tiijuštamah näitä ta toisie as’s’oja Päivännoušu-Šuomen yliopiston karjalan kiäntämisen opaššušseminarih. Opaššukšen järještäy Kiännä!-projekti, kumpaista rahottau Konehen Fonda (Koneen Säätiö). Tämä on projektin jälkimmäini kiännöšseminari!

Lisätietuo šuat Kiännä!-projektin verkkošivuloilta  http://kianna-hanke.blogspot.fi/

Kiännöšseminari II (5 op)
Opaššušmuuvvot: Luvennot ta harjotukšet. Ošan harjotukšista voipi šuorittua verkko-opaššukšena.

Seminari pietäh Päivännoušu-Šuomen yliopiston Jovenšuun kampuksella Agora-rakennukšešša.

Opaššušpäivät: piätinččä–šuovatta 5.–6.10.2018, piätinččä–šuovatta 18.–19.01.2019, piätinččä–šuovatta 29.–30.03.2019.

Šiämyštä: Seminarissa tuttavuššutah kaunokirjallisuon kiäntämisen perustehih ta tutkimukšeh šekä karjalan kiäntämisen historijah ta karjalan kielen kaunokirjallisen kiäntämisen erikoiskyšymykših. Šen lisäkši seminarissa kačellah kaunokirjalliseh kiäntämiseh kuulujua projektimahtamista. Kiännöšharjotukšiksi opaštuja kiäntäy kaunokirjallista tekstie ta kirjuttau omašta kiännösprocessašta kiännöškommentin šekä arvoštelou ta kommentiiruiččou toisien opaštujien kiännökšie.

Enšimmäisen seminarikerran programmašša on luventoja kiännöšruavon historijašta (Riikka Iso-Ahola), karjalan kielen šanakirjašta (Susanna Tavi), opaššukšešta kaunokirjallisuon kiäntämiseh (Päivi Kuusi) ta Muumi-kirjojen karjalakši kiäntämiseštä (Natalia Sinitskaja). Luventojen lisäkši tulou harjotušta ta ruantua Wikipedija-pajašša.

Opaštajat: Päivännoušu-Šuomen ta Helsinkin yliopiston kiännöštiijon ta karjalan kielen asientuntijat šekä tulijat luvennonpitäjät.

Opaššuškielet: oša opaššukšešta tulou šuomekši ta oša karjalakši.

Kohtehjoukko: Seminari pätöy kaikilla karjalan kieleštä kiinnoštunehilla, ka harjotukšien luatimini vuatiu karjalan kielen malttamista. Kaikki karjalan kielimuuvvot ollah pätijät! Kun ollet jo kiäntän mitä karjalakši, tule šanelomah omista kokemukšista karjalan kielen kiäntäjänä! Seminarih voit ottua ošua, hoš et ni olle šuorittan kiännöšseminarie I. Koko seminarin šuorittanuot šuahah omašta ošanotannašta tovissukšen, ka seminarih voipi niisi tulla vain kuuntelomah.

Ilmottauvu näin: Kiännöšseminarih II voipi ilmottautuo šähköpoštilla projektin koordinattorilla Natalia Giloevalla adressih natalia.giloeva@uef.fi. 7.9.2019 šuahen. Päivännoušu-Šuomen yliopiston opaštujat voijah ilmottautuo WebOodin kautti.

*******

Tule opastumah kiändämäh karjalaksi!

Mimmoine on kiändäjän ruado? Ken, kuin, midä da konza on kiändän karjalaksi? Da midä pidäis karjalaksi kiändiä? Mimmoista kirjallizutta karjalaksi kiännetäh? Kuin kiännöstiedo opastau kaunokirjallizuon kiändämizeh? Mistä kiändäjä suau tieduo, konza vastah tulou tundematoin sana? Tahtozitgo kiändiä Wikipediedä karjalaksi?

Tule kuundelemah näistä da toizista kyzymyksistä Päivännouzu-Suomen yliopisson karjalan kiändämizen opassusseminuarah. Opassannan järjestäy Kiännä!-projekta, kumbaista rahottau Konehen Fonda (Koneen Säätiö). Tämä on projektan jälgimäne kiännösseminuara!

Lizätieduo suat Kiännä!-projektan verkkosivuloilda http://kianna-hanke.blogspot.fi/

Kiännösseminuara II (5 op)

Opassandamuuvot: Luvennot da harjotukset. Ozan harjotuksista voibi suorittua verkko-opassuksena.

Seminuara pietäh Päivännouzu-Suomen yliopisson Jovensuun kampuksella Agora-rakennuksessa.
Opassuspäivät: piätinččä–suovatta 5.–6.10.2018, piätinččä–suovatta 18.–19.01.2019, piätinččä–suovatta 29.–30.03.2019.

Syväindö: Seminuarassa tunnussutah kaunokirjallizuon kiändämizen perustehih da tutkindah dai karjalan kiändämizen historieh da karjalan kielen kaunokirjallizen kiändämizen erillizih kyzymyksih. Sen lizäksi seminuarassa kačellah kaunokirjallizeh kiändämizeh kuulujua projektamahtamista. Kiännösharjotuksiksi opastuja kiändäy kaunokirjallista tekstua da kirjuttau omasta kiännösprocessasta kiännöskommentan dai arvostelou da kommentiiruiččou toizien opastujien kiännöksie. 

Enzimäzen seminuarakerran programmassa on luvenduo kiännösruavon historiesta (Riikka Iso-Ahola), karjalan kielen sanakirjasta (Susanna Tavi), opassuksesta kaunokirjallizuon kiändämizeh (Päivi Kuusi) da Muumi-kniigoin karjalaksi kiändämizestä (Natalia Sinitskaja). Luvendoloin lizäksi on harjotusta da ruandua Wikipedie-pajassa.

Opastajat: Päivännouzu-Suomen da Helsingin yliopisson kiännöstiijon da karjalan kielen ažientundijat dai muut luvennonpidäjät.

Opassuskielet: oza opassuksesta on suomeksi da oza karjalaksi.

Kohehjoukko: Seminuara pädöy kaikilla karjalan kielestä kiinnostunuzilla, ga harjotuksien luajindua näh pidäy olla malttuo karjalan kieleh. Kaikki karjalan kielimuuvot pädietäh! Ollet jo kiändän midä karjalaksi, tule sanelemah omista kogemuksista karjalan kielen kiändäjänä! Seminuarah voit ottua ozua, hos et ni olle suorittan kiännösseminuarua I. Kogo seminuaran suorittanuot suahah omasta ozanotannasta tovessuksen, ga seminuarah voit i tulla vain kuundelemah.

Ilmottauvu näin: Kiännösseminuarah II voit ilmottauduo sähköpoštačči projektan koordinuattoralla Natalia Giloevalla adressih natalia.giloeva@uef.fi. 7.9.2019 suaten. Päivännouzu-Suomen yliopisson opastujat voijah ilmottauduo WebOodan kautti.

Peppi Pitkysukku livvinkarjalakse

Peppi Pitkysukku -kniigan toine kiändäi Aleksi Ruuskanen: ”Peppi on karjalan kielen suvaiččijoin yhtehizen ruavon tulos”
Karjalakse kiännettyh da tänä vuon jullattuh Peppi Pitkysukku -kniigah näh on olluh jo eriluadustu kirjutustu. Moizen kuulužan tevoksen kiännös ei voinnuh jiäjä huomuamattah. Kerras, konzu vai karjalankieline Peppi oli piässyh ilmah, minulleni juohtui mieleh pagizuttua sen tostu kiändäjiä, Aleksi Ruuskastu, sendäh gu juuri hänes myö voizimmo tiijustua täs mieldykiinnittäjäs kiännösruavos. Pahakse mielekse Tamara Ščerbakova, kuduanke Aleksi luadii kiännösty puarakkai, ei ehtinyh nähtä omua armastu Peppii jullatunnu. Sanakse, tämä pagizuttelugi vähäzel hätkestyi sendäh, gu Aleksi ei olluh valmis kerras Tamaran kuolendan jälles pagizemah Peppih näh. En rubie äijiä pagizemah omas puoles, kačommo parem, kui Aleksi on vastannuh kyzymyksih.

http://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/peppi-pitkysukku/

1. Konzubo da mindäh kiinnitit mieldy karjalan kieleh?
Yliopistos opastujes minule puutui tiijustua, ku Natalja Sinitskaja oli kiändänyh kolme Tove Janssonan Muumi-kirjua karjalan kielen livvin murdehele. Minä pahas pienyössäh ylen äijäl suvaičen muumiloi da minul himoitti nähtä, mittumat net ollah suomen lähimäl sugukielel. Niidy lugijes rodihgi suvaičus karjalan kieleh.

2. Mittustu karjalan kieleh yhtyjiä ruadokogemustu sinul on?
Vuvven 2016 sygyzyl rubein ruadamah Konehen fondan rahoitetus Verdailii karjalan kielioppi -nimizes projektas, kuduan tarkoituksennu on kerätä yhteh tukkuh da verdailla karjalan eri murdehis luajittuloi kielioppiloi 1800-vuozis nygypäiväh sah. Se ruado ylen äijäl rodih mieldy myö, sendäh ku suvaičen kaikkii karjalan kielen murdehii. Projektas on ruadajua kui Suomen, mugai Ven’an puolespäi, da kai ruadopaginat da vastavundat mennäh livvin- da tverinkarjalakse. Tänä keviän olin ližäkse opastajannu karjalan kielen algukursal Kuopion rahvahanopistos.

3. Mindäh tartuit kiännösruadoh?
Ihan piädykauti en kiännösruadoh tartunuh, vaiku eräs kirju minuu sih peiton pilkah tartutti. Opittelin kiändiä omien kielineroloin parandamizekse piendy palastu Alisan šeikkailut kummanmuas -kirjas angliespäi karjalakse, ga se kiännöspalaine sivu sivul vai kazvoi, kuni kogo kniigu ei roinnuh kiännetty. Konzu tiijustin Päivännouzu-Suomen yliopiston Kiännä-projektan kiännösseminuarah näh vuvven 2015 sygyzyn, minule tuli mieleh ottua Alisan kiännös kerale da ozuttua sidä kursan opastajale Natalja Gilojevale, kyzyttäväkse, maksasgo käzikirjutustu ruveta kohendelemah putillizekse kiännöksekse, vai olis parem lykäldiä sidä toppuvakkah. Seminuaran jälles Natalja Sinitskaja tiijusti minun kiännökseh näh da uskaldi lugie sen. En nikui suannuh uskuo omua ozua, ku juuri Muumi-kirjoin karjalakse kiändäi rubei lugemah minun kiännösty. Hänespäi sain ylen äijän hyviä kommentua da kohendusehoitustu.

4. Konzubo sinulles tuli mieleh kiändiä Peppi-kniigu karjalakse?
Aloiteh Pepin kiändämizeh tuli Karjalan kielen suvaiččijat -järjestön Andrei Osipovaspäi. Häi kyzyi Tamara Ščerbakovua kiändiä karjalakse migi Astrid Lindgrenan lapsienkirju dai ehoitti juuri Peppii. Tamara ottavui ruadoh da ylen äijäl rubei sidä kirjua suvaimah.

5. Mindäh kiändäjiä on kaksi?

Tamara tuli Kiännä-projektan toizele kiännösseminuarale vuvven 2016 sygyzyl. Seminuaran toine opastui Maria Kähäri kuuli Tamaraspäi, ku inehmine oli vastevai ottavunnuh Peppi Pitkysukan kiännändäh. Maria sit tuttavutti minuu Tamaranke. Ozutin Tamarale minun luajittuu da verstaittuu Antoine de Saint-Exupéryn Pienen prinsuon koitehkiännösty da häi ehoitti minule, ku myö kahtei rubiezimmo kiändämäh Peppii seminuaran hantuzis, kerran seminuaran kodiruavot pidi luadie kahtei. Ihastuin ehoitukseh, ku äijäl suvaičen Peppii. Tiettäväine, kirju oli liijan pitky kiändiä vaiku kodiruavonnu, ga erähän vuitin azuimmo juuri seminuaran hantuzis, lopuškat – seminuaran ulgopuolel.

6. Kuibo kiändämine on mennyh?

Enzimäi myö soviimmo, min vuitin ken kiändäy, sit toine toizen kiännöspalazii luvimmo da ehoitimmo, kui niidy vois kohendua. Pagizimmo kiännösidejolougiedu, kodivuttamistu da vieraittamistu, ezimerkikse, rubiemmogo kiändämäh Pepin ližäkse vie toizii ristikanzoin nimilöi karjalakse vai jätämmö net ruoččilazikse, mittustu nimie panemmo Pepin koile, da muga ielleh. Nenga roinnuot kiännöstekstat panin yhteh tukkuh da verdailin niidy ruoččilazeh algutekstah. Sit seminuaran opastai Natalja Gilojeva luadi tekstale kielentarkastuksen, ku kiännös olis hyviä da normoin mugahistu livvinkarjalua. Hänele pidäy sanuo suuri passibo ruavos.

7. Midä eričysty on olluh Pepin kiändämizes verraten mingi muun kaunehkirjallizen tekstan kiändämizeh?

Tiettäväine, jogahine kirju on ainavoluaduine da jogahizel kirjuttajal on oma erinomaine stiil’u. Sih pidäy harjavuo enne kiändämisty. Pepis, minuu myö, se nägyy semmite Pepin da toizien ristikanzoin vastukohtažuos. Kirjan pieni linnu on ihan tavalline, konservatiivine, tavallizien eläjienke – vaiku Peppi on ihan erinomaine, vällilline, ilokas da juumoristine kui tavan mugai kielen puoles. Sen vältämättäh pidäy nägyö kiännöksesgi. Tamara kaiken ijän ruadoi lapsienke da sendäh oli lujah kiini lapsen mielikuvituksellizes muailmas da kieles. Karjalazes kiännökses minä Pepin paginois buiteku kuulen Tamaran iändy; tyttözen paginat on ihan Tamaran idiolektan mugah kiännetty.

8. Mi oli kebjiembi da mi jygiembi täs kiännösruavos?

Onnuako nimi ei olluh ylen kebjei. Et midä rua, kiändiä on jygei. Pidäy sanuo, ku kiännöksen lähtökielih näh oli vaigevuttu. Minä käytin kiändäjes alguperästy ruoččilastu kirjua da kahtu suomelastu kiännösty. Tamara ruoččih ei maltanuh da sanoi, ku kiändiä suomespäi oli ylen sevoittai, kerran suomi da karjal ollah lähimät sugukielet, ga ven’aspäi kiändämine la andavui kebjiembäh. Pidäy sanuo, ku ven’alaine kiännös ei kaikis kohtis olluh ylen uskolline alguperäzele tekstale. Sendäh jälles omien luguloin kiändämisty minun ruavonnu oli vie lähendiä Tamaran kiännettylöi luguloi ruoččilazeh algutekstah, ku karjalaine kiännös rodies uskollizembi ven’alastu. Nengoine ruadotaba ei olluh optimualine, ga yhtelläh uskon, ku nenga saimmo Tamaranke yhtistettyy meijän kiännösnerot dai meijän kiännöksien parahat puolet yhtekse kogonažuokse.

9. Kelle Peppi Pitkysukku on kiännetty?

Peppi on kiännetty ihan kaikile, kui lapsile mugai ruavahile, Ven’an, Suomen, Ruočin dai toizien mualoin karjalazile muamanmurdehes rippumattah, dai kaikkien mualoin eläjile, Astrid Lindgrenan kirjoin suvaiččijoile, karjalan kieleh maltajile da maltamattomile. Maltanet karjalakse, voit lugie Peppii, et maltane – toinah Pepin vuoh voit sih vähäzel opastuo.

10. Ongo olluh kebjei löydiä julguandukohtu?

Löydiä julguandukohtu ei olluh jygei, sendäh ku Karjalan Sivistysseuran varapaginanvedäi Pekka Vaara oli kiännösseminuaral vuvven 2017 keviän pagizemas seuran julguandutoimindah näh. Tamara kerdoi Pekale, ku myö kahtei kiännimmö Peppii karjalakse. Pekan dokluadan jälles kävyimmö paginale hänenke da kyzyimmö, eigo Sivistysseura rubies piästämäh meijän kiännösty ilmah. Pekka uskaldi mainita Peppii seurale, da hyväkse mieldy hyö otettih sidä omah julguanduprogrammah. Karjalan Sivistysseurale pidäy sanuo suuri passibo kiännöksen ilmahpiäständäs.

11. Midä tahtozit kiändiä tuliel aigua?

Minul himoittas kiändiä vie eräs lapsienkniigu angliespäi karjalakse, ga vie enämbäl tahtozin, ku kieldy maltajat rahvas rohkieh ottavuttas mittumahgi kiännösruadoh. Kiändiähäi voibi mih vai on himuo, hos pajuo, runuo, sarjukuvua, wikipediedy, stolakižua, paijan tekstua, multifil’mua... Ku et tahtone kiändäjäkse, voithäi ruveta buiteku agentakse: mieti, mi himoittau ku kiännettäs karjalakse, ozuttele omua idejua seuroile-järjestölöile. Pakikkua dengua fondoispäi, kyzykkiä da ečitelkiä yhtes sih projektah karjalakse kiändäi da kielentarkastai Suomen libo Ven’an puolespäi. Peppigi on monien aktivistoin da karjalan kielen suvaiččijoin yhtehizen ruavon tulos. Aktiivizennu olles on äijy tabua. Jogahine voibi kandua oman rikan suabrah, omah tabah luadie hyviä da hyödyy karjalan kielele da auttua vediä sidä tulieh aigah, tundie omua vastuttu kielen säilymizes da tostuakseh, mittumat tärgiet ihan kaikenualazet elvytysruavot ollah, suurembazet dai pienembäzet.

Natalia Giloeva
Kiännä-projektan projektututkii

Kezäkuu 2018

Linkki pdf-tiedostoon: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/ESOVo5pe9oxEtmmcPoCHSIUBbLijpXgayPEtQGpGFh83Gg

Oraskuu 2018

Linkki pdf-tiedostoon: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/EXgx2FiwzI1KlSdyyQpSg3MBGsG1N6DTmlclG2dLHCg2AQ

Kolmannen käännösseminaarin päätös

Tämänkertaisen käännösseminaarin viimeinen lähitapaaminen pidettiin 6.-7.4.2018. Jälleen on yksi kokonaisuus saatu päätökseen ja kurssitodistukset jaettu osallistujille. Kiitämme kaikkia mukana olleita!

***

Perjantaina aloitettiin Wikipedia-työpajalla, jota tuli pitämään Ilja Moshnikov. Hän alusti työpajaa puhumalla muun muassa Wikipedian merkityksestä karjalan kaltaiselle pienelle kielelle. Wikipedia on moderni kielenkäytön alue, ja avoimen tietosanakirjan luominen ja ylläpitäminen kehittää pientä kieltä, kun kirjoittaan tekstejä hyvin erilaisista aiheista. Lisäksi Wikipedia on tietosäiliö: se tallentaa nykyistä karjalaksi luotua tietoa myös tuleville sukupolville. Wikipedia on karjalaisten yhteinen urakka, jossa jokainen kirjoittaja voi tuntea yhteenkuuluvuutta toisten kanssa. Jokainen tekijä osallistuu omalla pienelläkin panoksellaan suureen, yhteiseen työhön. Karjalankielisestä Wikipediasta on tullut myös tärkeä karjalankielisen tiedon lähde, ja eri murteilla kirjoitettuja tekstejä käytetään yliopistollakin karjalan kielen opetuksessa.

Toisena aiheena perjantaina oli vähemmistökielille kääntäminen käännöstieteen näkökulmasta, ja tästä aiheesta puhui tuttuun tapaan Päivi Kuusi, joka on myös julkaissut tutkimusta tästä aiheesta. Luennolla oli esillä esimerkiksi se, että karjalan kaltaiselle vähän käytetylle kielelle kääntäminen vaatii tiedonhakua tavallista vaikeammissa olosuhteissa. Kääntäjän apuvälineitä on olemassa tai saatavilla vain rajallisesti. Lisäksi pienen kielen käyttöalueet ovat rajalliset, ja kielessä on paljon sanastollisia aukkoja (etenkin ammattikielisessä terminologiassa). Lisähaasteena on myös se, että kaikki kielen normit eivät ole vakiintuneet, ja osa kielimuodoista on vielä vailla kirjallista normitettua standardia.

Mielenkiintoista oli myös pohtia, mikä on kääntämisen funktio eli tarkoitus sellaisessa tilanteessa, jossa karjalankielisen yhteisön jäsenet ovat kaksikielisiä ja osaavat karjalan lisäksi suomea tai venäjää. Tavallisesti kääntämistä tarvitaan siksi, että jokin ihmisryhmä ei osaa teoksen alkuperäistä kieltä. Karjalaksi käännettäessä tämä ei yleensä ole tarkoituksena kielirajan ylittäminen, vaan kääntämisen funktiona on kielen elvyttäminen. Tällöin kääntämällä pyritään lisäämään kielituotteiden määrää, laajentamaan kielen käyttöalueita, luomaan uutta sanastoa ja myös lisäämään kielen näkyvyyttä. Yhteisöllisten, laajojen tavoitteiden lisäksi kääntämisellä voi olla myös yksilökohtaisia päämääriä kuten luoda omille lapsille ääneen luettavaa kirjallisuutta tai kehittää omaa kielitaitoa kääntämällä.

Perjantain käännösharjoituksessa luettiin pienryhmissä ääneen omat harjoituskäännökset. Ääneen lukemisen tarkoituksena oli havainnoida uudella tavalla esimerkiksi tekstin sujuvuutta ja mahdollista lähdekielen aiheuttamaa interferenssiä. Usein vasta ääneen lukiessa huomaa oman käännöksen ongelmakohtia, jotka voi sitten korjata. Lopuksi keskusteltiin yhdessä siitä, millaisia asioihin ääneen luettaessa kiinnitettiin huomiota. Päivi Kuusen yleisohje osallistujille kuuluukin: kun luulet, että käännös on valmis, lue se vielä itsellesi ääneen.

Perjantaina saimme myös surullisia uutisia: käännösseminaariin kahtena vuonna osallistunut Tamara Ščerbakova on siirtynyt tuonilmaisiin (https://www.youtube.com/watch?v=nmVRcjIW5Po&feature=youtu.be). Tamaran ja toisen aikaisempiin seminaareihin osallistuneen opiskelijan Aleksi Ruuskasen kääntämä Peppi Pitkätossu ilmestyy kevään aikana Karjalan Sivistysseuran kustantamana. Hyviä matkua tuonilmazih!

***

Lauantaina vieraanamme oli Tatjana Baranova, joka on viime vuosina kääntänyt runsaasti lauluja karjalan kielelle. Karjalankielisillä lauluilla voi olla monta käyttötarkoitusta, ja niistä on hyötyä myös kielenoppijalle: melodian avulla sanat jäävät paremmin muistiin. Luennollaan Tatjana kertoi laulutekstien kääntämisestä, joka eroaa monella tavalla tavallisesta kääntämisestä. Kun käännös on tarkoitettu laulettavaksi tietyllä melodialla, sen täytyy noudattaa samaa runomittaa kuin alkuperäisen tekstin. Tatjana kertoi myös Kägöi-levystä, joka on tehty Karjalan kielen kodin (https://www.karjalankielenkodi.net/) hyväksi ja jossa lauluja tulkitsee Enska Jakobson. Lisäksi Tatjanan laulukäännöksiin voi tutustua Vkontaktessa: https://vk.com/pajatammo_karjalakse.

Tatjanaa kävi haastattelemassa sanomalehti Karjalaisen toimittaja, ja lauantain 7.4. lehdessäkin kerrotaan laulujen kääntämisestä.

Lisäksi lauantain ohjelmaan kuului seminaariin osallistuneiden esitelmiä, joissa he kertoivat käännöskokemuksistaan ja siitä, mitä he ovat käännösseminaarin aikana oppineet. Seminaariin osallistui tälläkin kertaa monenikäisiä ihmisiä (eläkeläisistä nuoriin karjalan kielen opiskelijoihin). Monet osallistujat työskentelevät Karjalan tasavallassa kieliammattilaisina (toimittajina, opettajina, tutkijoina). Esille tuli monella tavalla esille se, että kääntäminen on olennainen osa vähemmistökielisen median toimittajien työtä. Toimittajan kiireisessä työssä kääntämiseen ei kuitenkaan ole mahdollista syventyä samalla tavoin kuin ammattikääntäjä tekee työssään. Kiireisessä työssä ei ole myöskään välttämättä aikaa pohtia eri mahdollisuuksia uusien karjalankielisten sanojen luomisessa, vaan helposti tulee otettua käyttöön lainasanoja.

Karjalan kielen opiskelijoiden esitelmissä tuotiin esille ns. käännöskommentit, jotka ovat yksi ammattikääntäjien koulutuksen työmuoto: niissä osallistujat kuvaavat ja analysoivat omaa käännösprosessiaan. Kommentin kirjoittaminen vaatii työtä, mutta opiskelijan näkivät myös käännöskommenttityöskentelyn hyvät puolet. Kuten käännöstieteen kouluttajamme Päivi Kuusi sanoo, asiantuntijuutta on se, että kykenee analysoimaan omaa työtään kriittisesti ja pohtimaan, miten voisi kehittää omaa osaamistaan. Käännöskommentti on yksi työväline tämän harjoittelussa.

Sanastotyö eli uuden sanaston tuominen oli esillä oikeastaan kaikissa esitelmissä, ja koko tämänvuotisessa seminaarissa paino on ollut nimenomaan sanastossa. Toinen harjoitustehtävä oli kääntää Wikipedia-artikkeli itselle vieraasta aihepiiristä, ja se pakotti miettimään ja kehittämään uutta sanastoa. Näitä pohdintoja esitelmissäkin tuotiin näkyviin. Eräs osallistuja sanoi, että kun hän oli lukenut venäjänkielisen alkutekstin, se oli tuntunut ymmärrettävältä. Mutta kun hän teki käännöksen, hän käytti kuuttakymmentä sellaista sanaa, jota ei ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt karjalaksi.

Kurssin nuoret opiskelijat puhuivat myös siitä, että käännösseminaarista oli hyötyä kielitaidon kehittymisessä sekä teoriassa että käytännössä. He pitivät hyödyllisenä, että seminaarin aikana oli kuultu eri karjaloiden ja myös vepsän kielen vivahteista. Lisäksi he pitivät hyvänä sitä, että seminaarissa puhuttiin karjalaa, eli opetustilanteet toimivat myös käytännön kieliharjoitteluna. Seminaarin kielipolitiikka onkin ollut alusta saakka hyvin avoin: meidän tapahtumissamme on saanut puhua sitä kieltä, mitä osallistujat haluavat. On kuultu monenlaista karjalaa, suomea, venäjää ja tänä vuonna myös vepsää. Me Kiännä!-hankkeessa suvaitsemme kaikkia kieliä ja murteista – sekä sanan suomalaisessa että karjalaisessa merkityksessä!

Seminaarin päätöskeskustelussa puhuttiin siitä, mitä kaikkea pitäisi tulevaisuudessa kääntää karjalaksi. Yksi vastaus on, että kaikkea ja kaikenlaista – karjalaksi on vieläkin olemassa niin vähän tekstejä. Nykyaikaisten tekstien kääntäminen pakottaisi luomaan uutta sanastoa. Nuorille kaivataan omaa luettavaa, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuutta. Klassikkokirjallisuuden ohelle toivotaan kevyempää luettavaa kuten dekkareita, rakkausromaaneja tai naistenlehtiä. Karjalan oppikirjoja voisi tehdä kääntämällä suomen kielen oppikirjoja. Lakitekstejä haluttaisiin karjalaksi, esimerkiksi Karjalan Tasavallan perustuslaista voisi olla olemassa käännös. Nuoremmat osallistujat ottivat esiin myös sosiaalisen median: karjalankielisiä käyttöliittymiä kaivataan erilaisiin some-kanaviin. Perinteisen kirjallisuuden lisäksi puhuttiin myös muista käännöskohteista: elokuvista ja niiden ruututeksteistä, tietokonepeleistä, lautapeleistä, nuorison suosimasta musiikista (kuten vaikkapa metallimusiikista). Yliopistoväki toivoisi, että karjalaksi olisi mahdollista julkaista tieteellisiä artikkeleita siinä missä suomeksikin. Ylipäätään haluttiin korostaa, että kaikkea on mahdollista kääntää karjalaksi ja että karjalaksi kääntäminen tekee näkyväksi karjalan kielen elinvoiman.

Lisäksi ideoitiin sitä, miten Kiännä!-hanke voisi tulevaisuudessa toimia. Vuosi 2018 on hankkeen rahoituksen päättymisvuosi, mutta edellisiltä vuosilta on jäämässä sen verran varoja, että erilaista toimintaa voidaan jatkaa vielä ainakin vuonna 2019. Tulossa on vielä neljäs käännösseminaari. Sen lisäksi ehdotettiin, että voitaisiin järjestää Wikipedian jatkotyöpaja niille, jotka haluavat kehittää osaamistaan karjalankielisen Wikipedian parissa. Monta kertaa päivän aikana esitettiin toive verkkosanakirjasta, jonne voisi päivittää kaikki karjalan uudissanat ja joka olisi kaikkien ulottuvilla. Tämä on iso tavoite, jossa täytyy toimia yhteistyössä karjalan kieltä elvyttävien tahojen kesken. Kiännä-hankkeen opetusmateriaaleja toivottiin avoimeen verkkoon, ja tätä ryhdymme hankkeessa pohtimaan.

Lauantain merkkitapaus oli myös se, että Ylen karjalankieliset uutiset ovat siirtyneet Radio 1 –kanavalle ja ovat tästä lähtien kuultavissa (entistä pidemmässä muodossa) kaikkialla Suomessa. Natalia Giloevan kääntämissä ja lukemissa uutisissa oli maininta myös käännösseminaarista: https://areena.yle.fi/1-4400363.

Tätä kirjoittaessani opiskelijat ovat syventyneet kurssipalautteeseen, jota kokoamme jokaisen seminaarin päätteeksi. Karjalan käännösseminaarit ovat olleet meille järjestäjille suuri urakka, joka on vaatinut paljon suunnittelutyötä mutta myös valmiutta muuttaa suunnitelmia ”lennosta” seminaaripäivien aikana ja ottaa käyttöön kurssien aikana syntyneitä ideoita. Vastaavasta vähemmistökielelle suunnatusta kääntäjänkoulutuksesta ei ole olemassa tietoa, joten kaikki on täytynyt suunnitella alusta saakka (toki hyödyntäen suomalaisen ammattikääntämisen koulutuksen menetelmiä). Tänä vuonna olemme myös soveltaneet aikaisemmista seminaareista saamaamme palautetta ja muun muassa ottaneet sanastotyön entistä näkyvämmäksi osaksi kurssia.

Seminaaripäivät ovat pitkiä ja intensiivisiä sekä opiskelijoille että opettajille. Me lopetamme tänään hyvillä mielin tämän kolmannen seminaarimme: olemme oppineet itsekin paljon ja saaneet uudenlaisia näkökulmia karjalan kieleen, elvyttämiseen ja kääntämiseen liittyviin asioihin. Kiitämme kaikkia osallistujia - passibo ylen suuri! Monien kanssa varmasti tapaamme ensi syksynä, ja samalla toivomme mukaan uusia osallistujia!

Sulakuu 2018

Huomenna vaihtuu kuukausi ja livvinkarjalaksi alkaa sulakuu. Sulakuun kuvan on ottanut Raija Kokkola ja sanan valinnut Natalia Giloeva. Kalenteri voi ladata pdf-muodossa täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ed397DtdrcNLlNRbcKI1wFsBJ5G31Qr7i09WWJGySzVWwQ

Kevätkuu 2018

Vaikka ei juuri nyt paukkupakkasissa uskoisi, livvinkarjalankielisestä kalenterista kääntyy esiin kevätkuu! Kuukauden luonnonilmiöksi olemme valinneet sanan aurinko. Kalenteri pdf-muodossa täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ebig0311RehGtUNQwHuRBwYB0A8d3N6ryLyNTOhLt4m1IA?e=cpaNEP