Käännösseminaareista Oma Mua -lehdessä

Oma Mua -lehti on raportoinut käännösseminaareista seuraavissa numeroissa:

Kui parembi kiändiä karjalakse (numero 44, 2015):
http://omamua.ru/issues/2015/noumeru_44/kui_parembi_ki_ndi_karjalakse/

Uvvet kirjutukset Wikipediah (numero 4, 2016):
http://omamua.ru/issues/2016/noumeru_4/uvvet_kirjutukset_wikipediah/

Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liitteen karjalajuttu kokonaisuudessaan

Olemme saaneet Maaseudun Tulevaisuudelta luvan jakaa Kantri-liitteen mainiota karjala-aiheista juttukokonaisuutta sidosryhmillemme. Tästä linkistä pääsette lukemaan koko jutun:
https://www.dropbox.com/s/89h9saecqfx4dko/karjala_kantri_tammikuu2016.pdf?dl=0

Kiitämme lehteä ja toimittaja Henni Laitalaa, kuvaaja Lari Lievosta ja kuvittaja-taittaja Stiina Hovia sekä näistä aukeamista että luvasta käyttää niitä tiedon levittämiseen.

Kääntäminen on paljon muutakin kuin kielitaitoa

Kiännä-hankkeen ensimmäinen karjalan kääntämisen seminaari on nyt jo hyvässä vauhdissa. Menossa on toinen lähitapaaminen, ja tässä välillä osallistujat ovat tehneet etätehtävinä käännösharjoituksia ja kommentoineet toistensa käännöksiä.

Käännösseminaari on tietääksemme ensimmäinen karjalaksi kääntämisen kurssi, jossa karjalaksi (ehkä myös karjalasta) kääntäminen yhdistetään ammattikääntämisen koulutukseen. Opettajina on karjalan kielen ja käännöstieteen asiantuntijoita, ja luennoilla kerrotaan vuoroin kääntämisen yleisemmistä käytänteitä ja vuoroin karjalan kielen erityiskysymyksistä. Aamupäivän luentoja seuraavat käytännön harjoitukset, ja harjoituksia jatketaan itsenäisinä kotitehtävinä.

Marraskuussa luentojen aiheena olivat esimerkiksi kääntäjän ammattikuva ja käännösprosessi, joista kertoivat Marja Jänis ja Päivi Kuusi. Ylen karjalankielisten uutisen kääntäjä Natalia Giloeva puolestaan puhui karjalankielisten sanojen ja termien etsimisestä ja luomisesta. Ilja Moshnikov kertoi vähemmistökielisistä Wikipedioista ja omakielisen Wikipedian merkityksestä pienten kielten kannalta. Hän myös veti ensimmäisen Wikipedia-työpajan, jossa tartuttiin käytännössä karjalankielisen Wikipedian (tai oikeastaan kahden Wikipedian) sisällön lisäämiseen.

Tässä toisessa lähitapaamisessa olemme kuulleet Päivi Kuusen kiinnostavan luennon siitä, mitä vähemmistökielille kääntämisestä tiedetään tutkimuksen perusteella. On käynyt ilmi, että käännöstieteessä ei ole tähän mennessä kiinnitetty paljonkaan huomiota pienille vähemmistökielille kääntämiseen, vaan suurin osa tutkimusta käsittelee kääntämistä suurten kielten välillä. Karjalaksi kääntäminen ja käännöstieteeseen perustuvan kääntäjänkoulutuksen järjestäminen ovatkin tässä suhteessa uudenlainen ilmiö, josta myös käännöstieteilijät ovat kiinnostuneita. Käännösseminaarien yhteydessä kerätään samalla tutkimusaineistoa, josta valmistuu myöhemmin käännöstietelelistä tutkimusta. Tämä tutkimus tuo sitten omalta osaltaan karjalan kieltä näkyväksi myös tieteellisen tutkimuksen kentällä.

Toinen perjantain luennoista oli Natalia Giloevan ”YLE-uudizien kiändäminen karjalakse”, jossa hän kertoi kokemuksiaan siltä ajalta, jonka hän on kääntänyt ja lukenut karjalankielisiä uutisia. Suomen ajankohtaisuutisten kääntäminen pienelle, uhanalaiselle kielelle on ihan omanlaisensa käännösprosessi, ja se vaatii kääntäjältä jatkuvia päätöksiä esimerkiksi sanavalintojen suhteen. Kääntäjä joutuu päättämään, mikä olisi sopiva karjalankielinen vastine esimerkiksi yt-neuvotteluille tai kuhameemille.

Lauantaina on ollut ohjelmassa Marja Jäniksen luento kääntämiseen liittyvistä ideologioista eli erilaisista kääntämisen taustalla olevista uskomuksista, ajatuksista, aatteista ja arvoista. Nämä vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaista käännöstä pidetään hyvänä ja millaista huonona. Lisäksi Päivi Kuusi luennoi tiedonhankinnasta, joka on olennainen osa kaikkien kääntäjien työtä mutta joka on pienelle kielelle käännettäessä monella tavalla tavallista pulmallisempaa. Nämä käännöstieteelliset asiantuntijaluennot ovat osoittaneet, että kääntäjän ammattitaitoon kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä kielitaito. Juuri näitä kääntämisen erityistaitoja opetamme tässä seminaarissa.

Käännösseminaarissa on noin kolmekymmentä osallistujaa, joista osa on Suomen ja Venäjän karjalankielisiä ja osa Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opiskelijoita, jotka ovat opetelleet karjalan kielen yliopistossa. Seminaari jatkuu kotitehtävillä ja päättyy viimeiseen lähitapaamiseen huhtikuussa.

Kiännösseminuaru täl nedälil

Päivännouzu-Suomen yliopistos pietäh täl nedälil kiännösseminuaru. Täs sen programmu:

Kiännä da elvytä!
Kiännösseminuaru I

Luvendot zualas Ag108, harjoitukset zualois Ag214 ja Ag215.

Piätteniččy 29.1.2016
10.00–10.15 Seminuaran avavus
10.15–11.45 Luvendo: Vähembistökielien kiändämine (Päivi Kuusi)
11.45–13.00 Murgin
13.00–13.45 Luvendo: YLE-uudizien kiändämine karjalakse (Natalia Giloeva)
13.45–14.30 Luvendo: Kiändäjän tiijoneččo, oza 1 (Päivi Kuusi)
14.30–15.00 Väliaigu
15.00–15.45 Harjoitukset (Päivi Kuusi da Natalia Giloeva)
15.45–18.00 Wikipedii-ruadopaja (Ilja Mošnikov)

Suovattu 30.1.2016
9.30–11.00 Luvendo: Kiändämizen ideolougiet (Marja Jänis)
11.00–11.15 Väliaigu
11.15–12.45 Luvendo: Kiändäjän tiijoneččo, oza 2 (Päivi Kuusi)
12.45–14.00 Murgin
14.00–15.30 Harjoitukset (Päivi Kuusi da Natalia Giloeva)
15.30–16.00 Väliaigu
16.00–17.30 Kiännösharjoitukset (Päivi Kuusi da Natalia Giloeva)

Karjalan kielestä Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-liitteessä

Kiännä!-hankkeen blogi on viettänyt vuodenvaihteessa hiljaiseloa, kun työryhmämme jäsenet ovat olleet kiireisiä. Viikon päästä on kuitenkin ensimmäisen käännösseminaarin toinen lähitapaaminen, ja sen ohjelman lisäämme blogiinkin lähiaikoina.

Hankkeen myötä olen joskus puolivakavissani sanonut, että yliopiston pitäisi järjestää meille opetusta julkisuudenhallinnasta. Olen nimittäin tämän hankkeen aikana ollut haastateltavana useammin kuin aikaisemmin koko elämässäni yhteensä. Karjalan kieli selvästi siis kiinnostaa ainakin osaa suomalaisista.

Viimeisin lehtijuttu tuli ulos tammikuun Kantrissa eli Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliitteessä. Numerossa on mainio juttu karjalan kielestä laajemminkin, haastateltavina Anneli Sarhimaa ja Ari Burtsoff. Ari on jakanut haastattelustaan jutun Facebookissa. Ohessa on pieni juttu, jossa esitellään meidän hankettamme. Kiitämme lämpimästi jutun kirjoittajaa Henni Laitalaa. Nyt kannattaa kaikkien karjalan kielestä kiinnostuneiden etsiä tuo lehti käsiinsä ja kopioida juttukokonaisuus itselle talteen.

Kiännä!-projektan Kiännösseminuaru I

Päivännouzu-Suomen yliopisto, Jovensuun kampus
Zualu AG 102
Kiännösharjoitukset da Wikipedii-ruadopaja zualois AG214, AG215

PIÄTNIČČY 13.11.2015
10.00–11.00 Seminuaran avavus
11.00–12.30 Luvendo: Kiändäjän ammattikuva (Marja Jänis)
12.30–13.30 Murgin
13.30–15.00 Luvendot: Kiännösprocessu (Päivi Kuusi)
da Kuibo parem karjalakse? Yhtes pättävien terminöin ečos (Natalia Giloeva)
15.00–15.30 Väliaigu
15.30–18.00 Kiännösharjoitukset (Päivi Kuusi da Natalia Giloeva)


SUOVATTU 14.11.2015
9.30–11.00 Luvendo: Kiändämine Karjalas (Marja Jänis)
11.00–11.45 Luvendo: Karjalankieline Wikipedii (Ilja Mošnikov)
11.45–13.00 Murgin
13.00–14.30 Wikipedii-ruadopaja (Ilja Mošnikov)
14.30–15.00 Väliaigu
15.00–17.30 Kiännösharjoitukset (Päivi Kuusi da Natalia Giloeva)

Kul’tuuru muuttujas muailmas

XVI Suomelas-ven’alaine kul’tuurufourumu oli pietty tänä vuon Petroskois, Karjalan tazavallas. Kiännä-projektan tutkijannu minul lykystih puuttuo täh tapahtumah. Korgeitazoine kolmen päivän fourumu keräi yhteh läs 400 suomelastu da ven’alastu edustajua. Fouruman avajazis oli ilo kuulla, gu prezidentutazolgi kahten muan kul’tuuruyhteisruaduo kannatetah. Kaikkih probliemoih kaččomattah suomelas-ugrilaine kul’tuuru da kielet sežo mainittih. Paiči kahtenkeskizii neuvotteluloi fouruman aigua oli pietty seiččie seminuarua, kudamis kačeltih ezimerkikse kanzanperindyö, kirjalližuttu, muuzikkua da matkailuu. Matkailun merkičysty kul’tuuran säilyttämizes oligi korostettu. 

Korgeitazozien paginoin rinnal oli pietty enämbi sadua nevvotteluu. Ičegi omas puoles kävyin Petroskoin yliopistoh, vastavuin Wikipedien aktivistoinke, Karjalan Sivistysseuran edustajienke da Petroskoin kanzallizen muzein ruadajienke. Jälgimäzikse mainitut tahtottas olla yhtevyksis da oldas kiinnostunuot kieliazientundijois. Fouruman kolmandennu päivänny kävyin Priäžän Elämä-etnokul’tuurukeskukseh, Tulemajärven vahnal zavodal, Kinnermäin da Vieljärven kylih. Puutui kaččuo omin silmin, mittuine Karjalan Kielen Kodi on. Ruattu on ylen äijy, ielpäi on vie suurembi ruado. Himoittas, gu kai tavoittehet todevuttas. Matkan hengi oli ylen lämmin. Opimmo omas puoles kannattua karjalan kielen koin toimindua. Kučuingi vieljärveläzii Kiännä-projektan kiännösseminuarah, kuduadu ruvetah tänä vuon pidämäh Jovensuus.

Fourumu on pietty da myö jatkammo omii ruadoloi. Mieles on Nuoren Karjalan tulii aigu. Tahtozin, gu jatkos kul’tuurufourumas enämbi huomivuo kiinnitettäs vähembistökielien probliemoih, kielien nygytilah da elvytykseh, sendäh gu kielet on vältämätöi oza kul’tuurua. Yksi teemuseminuarois vois olla omistettu kielile. Kul’tuuruprojektan rahoitukseh vois hyvin ližätä ”kielipuoli”. Kehoittazin kul’tuurualan ruadajii ezimerkikse luadimah projektoin sivuloi kui virallizil kielil, mugagi vähembistökielil, ezimerkikse karjalakse. Muga kielet tuldas nägyvih, kehityttäs, kiändäjil olis ruaduo. 

Kaikile järjestäjile passibot!

#koneensäätiö #rohkeatekijä #kultforum #2015